Lapsiperheiden etujärjestöt kiittelevät yksimielisesti perhevapaauudistuksen aikalisää: ”Perheille tarjoiltiin leikkausuhkaa, porkkana unohtui”

Maria Kaisa Aula: Isäkuukauden pidentämisessä tavoitteet liiankin korkealla
Perhevapaat

Lapsiperheiden etujärjestöt kiittelevät kautta linjan hallituksen päätöstä luopua perhevapaauudistuksen valmistelusta esitetyillä reunaehdoilla.

Väestöliiton puheenjohtaja Maria Kaisa Aula pitää aikalisää hyvinkin odotettuna ratkaisuna.

– Parempi näin. Idea työllisyyden ja tasa-arvon edistämiseksi oli hyvä, mutta vaikutukset erilaisten perheiden toimeentuloon, syntyvyyteen ja julkiseen talouteen olisivat jääneet lyhyelläkin tähtäimellä hyvin epäselviksi, hän muotoilee.

Isäkuukauden pidentämisessä tavoitteet olivat Aulan mukaan alunperin ehkä liiankin korkealla. Lisäksi kotihoidontukeen kohdistuvat leikkaukset olisivat kouraisseet perheitä epätasa-arvoisella tavalla.

– Ministeri Saarikko oli mielestäni oikeilla linjoilla. Perheet ymmärtävät kotihoidontuen merkityksen paremmin kuin monet asiantuntijat, Aula huomauttaa.

Vaikka konkreettinen valmistelutyö lyötiin toistaiseksi jäihin, perhevapaiden uudistamista pitää Maria Kaisa Aulan mukaan jatkaa koko ajan ja evästyksenä tuleviin hallitusneuvotteluihin.

– Siiihen emme voi vaikuttaa, että nainen synnyttää edelleen. Mutta tasa-arvoa ja äitien työssäkäyntiastetta voidaan kyllä nostaa, hän painottaa.

Asennemuutosta ja toimenpiteitä tarvitaan perheiden lisäksi erityisesti työpaikoilla.

– Miten työnantaja suhtautuu isien perhevapaisiin, pystytäänkö työajoissa joustamaan, onko töihin palaavalle äidille osa-aikatyö tai jopa etätyö mahdollista. Myös varhaiskasvatuksen laatuun pitää kiinnittää huomiota. Keinoja on paljon kunhan niitä vain uskalletaan käyttöön, Aula luettelee.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton pääsihteeri Milla Kalliomaa korostaa, että alkuperäinen idea tasa-arvosta ja isien laajemmasta osallistumisesta perhevapaiden käyttöön oli lähtökohtaisesti kannatettava ajatus ja on sitä edelleen.

– Mutta perheiden kannalta esitys sisälsi myös riskejä. Jäykät kiintiöt aiheuttavat yleensä jäykkyyttä myös niiden käyttämisessä, hän huomauttaa.

Uudistus uhkasi Kalliomaan mukaan käytännössä leikata vapaiden kokonaismäärää nykyisestä, koska se olisi vähentänyt perheen sisäistä valinnanvaraa niiden pitämisessä.

Jatkoa ajatellen olisi Kalliomaan mielestä tärkeää, että lapsiperheet kokisivat uudistuksen enemmän mahdollisuutena.

– Nythän tämä esitys olisi monille perheille ollut selkeä leikkaus. Jo yhden kuukauden lisärahoitus ansiosidonnaiseen vanhempainrahaan olisi vienyt uudistusta eteenpäin. Lisäkuukauden olisi voinut osoittaa isälle ja tässä tapauksessa se olisi toiminut sopivana porkkanana.

– Tällä tavalla uudistus olisi tuonut vähän lisäystä vanhempainvapaaseen kokonaisuudessaan ja kannustanut myös isiä pitämään vapaita. Se ei olisi ollut keltään pois, vaan jotakin lisää, hän painottaa.

Perheiden valinnanvapaus ei pääsihteeri Kalliomaan mukaan edelleenkään toimi käytännön tasolla niin kuin sen pitäisi.

– Valinnanvapauden korostamisessa on varmasti parantamisen varaa, kun uusia esityksiä jatkossa laaditaan. Nyt asiaa tuotiin esille ehkä liikaakin pelkästään yhdestä eli työllisyyden näkökulmasta, hän aprikoi.

Lapsiperheiden Etujärjestö ry:n varapuheenjohtaja ja aktiivinen keskustelija Roberta Fabritius pitää ”perhevapaapelin” poikkiviheltämistä niinikään täysin oikeana ratkaisuna.

– Aikalisä tuli enemmän kuin tarpeeseen. Uudistaa pitää, mutta hallituksen esitys ei olisi ollut lapsiperheille uudistus, vaan pelkästään iso leikkaus.

Kahdeksan lapsen äitinä Fabritius pitää erityisesti kotihoidontukeen kohdistuneita leikkausvaatimuksia suoranaisena ajojahtina perheiden valinnanvapautta kohtaan.

– Valinnanvapaudesta kyllä puhutaan,  mutta nyt ei otettu huomioon sitä, että perheet ovat oman tilanteensa parhaita asiantuntijoita. Ehdotettu leikkaus olisi aiheuttanut myös suuret päivähoitokustannukset kunnille, hän muistuttaa.

Tasarahamallissa nykyinen epätasapaino tukipolitiikassa korjaantuu.

Lapsiperheiden Etujärjestö ry:n varapuheenjohtaja Roberta Fabritius

Uutena elementtinä Fabritius haluaisi nostaa perhevapaita koskevaan keskusteluun myös niin sanotun tasarahamallin.

Tasarahamallissa yhteiskunnan tuki olisi kaikissa päivähoitomuodoissa (kotihoito, yksityinen tai kunnallinen päivähoito) yhtä suuri. Hoitajana voi toimia perheen valinnan mukaan isä, äiti, mummo, naapuri, perhepäivähoitaja, ryhmäperhepäiväkoti tai päiväkoti.

Lisäksi kunnat voisivat nykyiseen tapaan maksaa kuntalisää oman harkintansa mukaan.

Kyse on Fabritiuksen mukaan yhteiskunnan kokonaisuuden kannalta täysin kustannusneutraalista mallista. Nykyiset kustannukset vain jaetaan toisin.

– Tasarahamallissa nykyinen epätasapaino tuissa korjaantuu ja lapsiperheiden kannalta se olisi todella joustava ratkaisu. Nytkin on toki olemassa esimerkiksi joustava hoitoraha, mutta sen merkitys on kuitenkin aika pieni.

– Minusta malli kannattaisi ehdottomasti ottaa yleiseen keskusteluun.