Lapsiasiavaltuutettu: Koronakriisin jälkeen Suomessa voi olla paljon traumatisoituneita lapsia ja nuoria
Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen toivoo, että poikkeusolojen aikana viranomaisviestinnässä pyrittäisiin perheiden rauhoittamiseen ja muistutettaisiin, että elämän ei tarvitse nyt olla täydellistä.
Monessa kodissa vanhemmat ovat lujilla, kun he hoitavat töitään ja huolehtivat lapsistaan samaan aikaan.
– Kehotan kaikkia perheitä löysäämään ranteita ja laskemaan rimaa. Päivässä on hyvä olla perusturvallisuutta tuova rakenne, mutta kello kädessä ei tarvitse mennä, Pekkarinen ohjeistaa.
– Nyt kannattaa myös miettiä, mitä asioita voi lykätä tuonnemmaksi ja mitkä tekijät helpottaisivat ahdistusta.
Pekkarisen mukaan armollisuutta sopii vaatia myös työelämältä.
– Toivon, että pomot ja kollegat joustaisivat nyt vaatimuksissaan.
Pekkarinen kuitenkin tietää toiveajatteluksi sen, että kaikissa perheissä pystyttäisiin ottamaan rauhallisesti tilanteessa, jossa on monia kuormittavia tekijöitä.
– Onnekkaitahan ovat ihmiset, jotka pystyvät etätöitä tekemään, eikä heitä ole esimerkiksi lomautettu. Yli 300 000 suomalaista on jo yt-neuvottelujen piirissä, ja vasta kaksi viikkoa on mennyt.
Pekkarinen pohtiikin huolissaan sitä, kuinka moni on työtä vailla poikkeusolojen päätyttyä.
– Olen tosi huolissani niistä perheistä, joissa kaiken päälle tulee iso huoli toimeentulosta – asuntolainan maksusta ja kaikesta. Tämähän rysäyttää hyväosaisiakin perheitä aivan yllättäen todella vaikeaan tilanteeseen.
Pekkarisen mukaan monilla perheillä voi olla heikoissa kantimissa osaaminen siitä, miten niukkuudessa eletään. Samaan aikaan alkoholijuomien myynti on kasvanut Suomessa hujauksessa.
Lapsiasiavaltuutettu sanoo, että lapset voivat kärsiä turvattomuudesta kodeissa, joissa elämä menee kaaoottiseksi tai vanhempien juominen riistäytyy käsistä.
– Väkivalta ja lasten kaltoinkohtelu tuskin tässä tilanteessa vähenevät, päinvastoin. Pahimmillaan Suomessa on tämän jälkeen paljon enemmän traumatisoituneita lapsia kuin aikaisemmin.
Pekkarinen on huolissaan syrjäytymisvaarassa olevista nuorista siinä missä pienistä lapsistakin.
– Mitä tapahtuu nuorille, joille koulunkäynti ei ole tähänkään asti maistunut, ja joilla on ongelmia vanhempiensa kanssa?
Pekkarisen mielestä olisikin tärkeää lisätä tiedottamista lapsille ja nuorille itselleen eri viestintävälineissä. Hän tietää, että kuntakohtaisia eroja on esimerkiksi siinä, voiko lapsia lähestyä suoraan WhatsApp-viestillä.
– Lasten ja nuorten pitää saada tietoa siitä, mistä apua voi saada, jos on hätä. Lisäksi tarvitaan rohkeuskoulutustyyppistä viestintää ihan kaikille ihmisille, jotta uskallettaisiin puuttua silloin, kun herää huoli jostain lapsesta tai nuoresta.