Lähtöviiva vaikutti löytyvän, kun EU-maat aloittivat keskustelun jättimäisestä maahanmuuttopaketista
EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapaketin lukkoon lyöminen saattaa olla vielä matkan päässä, mutta EU-jäsenmailla vaikuttaa olevan jaettu käsitys siitä, mistä lähdetään liikkeelle.
Näin voisi tiivistää sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) kuvailua torstaisesta kokouksesta, jossa EU-maiden sisäministerit pääsivät ensimmäistä kertaa ruotimaan komission esittelemän maahanmuuttopaketin sisältöä.
Yksityiskohtiin ei vielä takerruttu, vaan puheenjohtajamaana toimivan Saksan tavoitteena on ollut luoda suunnitelmaa siitä, miten paketin käsittelyssä edetään.
Ohisalo kertoo, että Saksa pyrkii hakemaan paketin keskeisistä poliittisista kysymyksistä yhteisymmärrystä jäsenmaiden kesken joulukuuhun mennessä. Tavoite on kunnianhimoinen.
Kokouksessa puheenvuoroja pidettiin Ohisalon mukaan laidasta laitaan. Hän sanoo yleisen hengen olleen se, että EU:n nykyisellä maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikalla ei voida jatkaa, vaan ratkaisuja tarvitaan.
– Jäsenvaltiot haluavat painottaa sitä, että nyt tästä pitää päästä eteenpäin, kun tämä on niin pitkään ollut levällään ja vaikeaa, Ohisalo kertoi toimittajille puhelimitse torstaina.
– Se oli minusta huojentavaa, ja puheenjohtajamaa Saksalle myös huojentavaa kuulla, että jäsenvaltioilla on halukkuutta jatkaa keskustelua.
Uudistuspaketti on saanut julkisuudessa jo kritiikkiä muun muassa Unkarilta, Tshekiltä ja Puolalta, mutta Ohisalo ei halunnut eritellä yksittäisten jäsenmaiden kokouksessa esittämiä kantoja.
Tiettyjen maahanmuuttokysymysten ratkaiseminen on ollut EU-maille viime vuosina lähes mahdoton tehtävä. Erityisen hankalaa on ollut vastuunjako turvapaikanhakijoista.
Uudessa paketissaan komissio on ehdottanut solidaarisuusmallia, jossa jäsenmaat voisivat valita, tarjoavatko apuaan ottamalla vastaan tulijoita vai esimerkiksi auttamalla kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden palauttamisessa takaisin lähtömaahan.
– Suomen näkökulmasta vastuunjaon on oltava oikeudenmukaista ja kestävää. Myös kaikkien menettelyjen on oltava sujuvia ja oikeusturvan takaavia, Ohisalo summaa.
Komission pakettia on kritisoitu siitä, että osa asioista jää pahasti auki. Julkisuudessa epäselvää on ollut, mitä järjestelmälle käy, jos joku jäsenmaa luistaakin velvollisuuksistaan.
Ohisalo ei vielä vastannut kysymykseen siitä, voiko Suomi sitoutua solidaarisuusmalliin, jos vastuun rajoja ei määritellä tarkkaan. Ohisalon mukaan Suomen kantoja pakettiin linjataan vielä, ja hän huomauttaa, että komissiolta odotetaan tarkennuksia eri yksityiskohtiin.
– On tietysti niin, että nyt kun tämä paketti on tuotu pöytään, keskustelu vasta käynnistyy. Tähän tuovat näkemyksiä jäsenvaltiot, parlamentti ja eri tahoilla pakettia kehitetään eteenpäin, Ohisalo sanoo.
Suomen hallitus käy keskusteluja Suomen tarkemmista kannoista uudistuspakettiin. Eduskunta saa tulevina viikkoina kannoista ehdotuskohtaiset kirjelmät.
Komissio mylläisi uudistuksessa uuteen uskoon myös sen, miten EU:n ulkorajoilla toimittaisiin, kun rajalle saapuu tulija, jolla ei ole tarvittavaa lupaa rajan ylittämiseen.
Komissio haluaisi, että tulijat ohjattaisiin ensin nopeaan tarkastusprosessiin, jonka aikana määriteltäisiin, jatkaako tulija tavalliseen turvapaikanhakuprosessiin vai käsiteltäisiinkö hänen hakemuksensa rajalla korkeintaan 12 viikossa.
Hieman vastaavanlainen rajamenettely on Ohisalon mukaan jo käytössä joissakin EU-maissa, mutta Suomi on odottanut komission uutta linjausta ennen kuin etenee asiassa.
Lisäksi paketissa luovuttaisiin nykyisestä Dublin-menettelystä, joka määrittelee turvapaikkahakemuksen käsittelymaan.
Käytännössä uusi ehdotus ei valtavasti poikkea Dublin-järjestelmän perusajatuksesta. Siinä on kuitenkin lavennettu perusteita, joilla käsittelymaa voidaan määritellä. Esimerkiksi huomioitavien perhesiteiden määritelmää on laajennettu.
Uusi paketti painottaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden hakijoiden palautuksia lähtömaihin. Palautusten tehostamiseksi komissio on korostanut EU:n ulkosuhdetoiminnan merkitystä.
Käytännössä pyrittäisiin esimerkiksi siihen, että EU-maat tekisivät aiempaa enemmän yhteistyötä palautussopimusten solmimisessa ja komissio tukisi tätä.
Ohisalo kuvailee, että osalla jäsenmaista palautukset toimivat paremmin kuin toisilla, mutta harva onnistuu asiassa erittäin hyvin.
– Tässä tullaan tarvitsemaan eurooppalaista yhteistyötä. Kaikki sen ymmärtävät. Uskon, että moni jäsenvaltio haluaakin, että EU-tasolla tehdään enemmän tässä kysymyksessä.
Uudistuspaketti on kaikkiaan varsin laaja, mutta uusien avausten lisäksi sen pohjalla on paljon aiempien vuosien neuvotteluissa käsiteltyjä asioita. Ohisalon mukaan aiempaa keskustelun satoa kannattaa hyödyntää nytkin.
Hän näkee komission esittelemän paketin hyvin merkittävänä askeleena. Se on hänen mukaansa suurin avaus EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkakeskusteluun sitten vuoden 2016.
Ohisalo muistuttaa, että todennäköistä on, että yksikään jäsenmaa ei tule saamaan omia kantojaan sellaisenaan läpi, vaan ratkaisun saavuttaminen vaatii kaikilta kykyä kompromissiin.