Kysely: Yli puolet autoilijoista potee tunnontuskia aiheuttamistaan päästöistä – eroja löytyy eri ihmisryhmien välillä
Vilkkaana käyvä keskustelu liikenteen päästöistä herättää autoilijoissa runsaasti tunteita.
Lähes kuusi kymmenestä potee ajoittain tunnontuskia oman autoilunsa päästöjen vaikutuksesta ilmastonmuutokseen.
Auto on kuitenkin monelle välttämätön työn ja arjen mahdollistaja.
– Vastaajista lähes kuusi kymmenestä kokee aika ajoin syyllisyyden tunnetta siitä, että oma autoilu kuormittaa ilmastoa. Hieman yli 40 prosenttia vastaajista taas totesi, että oman autoilun päästöt eivät vaivaa mieltä, toteaa kyselyn toteuttaneen käytettyjen autojen myyntiketjun maajohtaja Tommi Iiskonmäki.
Syyllisyyden tunteita koettiin suurimmaksi osaksi ajoittain. Kuitenkin 17 prosentille vastaajista niitä heräsi melko usein.
Kyselyn valossa naisissa on enemmän niitä, joilla on useimmin syyllisyyden tunteita, ja miehissä taas selkeästi enemmän niitä, joille oman autoilun päästöt eivät tuo tunnontuskia.
Yleisellä tasolla nuoremmat ikäluokat tiedostavat vahvemmin oman kulutuskäyttäytymisen vaikutuksen ilmastonmuutokseen.
– Alle 34-vuotiaat olivat selkeästi useammin huolissaan oman autoilunsa päästövaikutuksista, sen sijaan heidän vanhempiensa ikäluokasta vain vajaalla kymmenesosalla oli yhtä usein vastaavia tuntemuksia. Useampilapsisissa perheissä oli myös eniten niitä, joiden aikuisia asia huoletti, toteaa Tommi Iiskonmäki.
Tuloluokkien yläpäässä syyllisyyden tunteita koettiin vähemmän, mutta kyse ei ole Iiskonmäen mukaan välttämättä piittaamattomuudesta.
– Hyvin toimeentulevilla on tyypillisesti uudempi ja vähäpäästöisempi auto käytössään. Jos autoilijalla on käytössään työsuhdeauto, niin ne lähtökohtaisesti ovat alle kolme vuotta vanhoja, ja kaikkiin liikennekäytössä oleviin autoihin verrattuna vähäpäästöisempiä.
Pitäisikö omasta autoilusta sitten kokea syyllisyyttä, jos auto on välttämätön työssä käymisen ja oman arjen pyörittämisen kannalta?
– Monelle suomalaiselle on jokapäiväistä todellisuutta. Työmatkaa on taitettava autolla ja haja-asutusalueella asuvien arjen palvelut, kuten kaupat ja terveydenhoito sekä harrastusmahdollisuudet ovat julkisten liikennepalvelujen ja pyörämatkan ulottumattomissa. Todellisia vaihtoehtoja autoiluun ei välttämättä ole, Tommi Iiskonmäki muistuttaa.
Autojen päästökeskustelu syyllistää hänen mukaansa liikaakin arjen autoilijoita.
Autokannan ikää ohjataan kuitenkin veropolitiikalla ja verotuksella.
– Autoa tarvitsevat arjen liikkumiseen hyvinkin erituloiset ihmiset eikä kaikilla ole mahdollisuutta ostaa uutta sähköautoa tai ylipäätään uutta autoa. Ja uutena rekisteröity autokin on hetken päästä käytetty auto.