Kuntien itsehallintoa pitää vahvistaa ja rahoitusjärjestelmää kehittää, jotta ilmastonmuutos, työn murros, digitalisaatio ja jakamistalous saadaan hallintaan ja hyödynnettyä
Ilmastonmuutos, työn murros, digitalisaatio ja jakamistalous haastavat kuntien toimintaympäristön, verojärjestelmän ja koko julkisen sektorin rahoituksen, Kuntaliitto pohtii tiedotteessaan.
Kuntaliiton mukaan kuntien rahoitusjärjestelmää on kehitettävä niin, että kuntien toimintaedellytykset turvataan ja veropohja vastaa muuttuvaa toimintaympäristöä.
Osa pääomaveron tuotosta pitää Kuntaliiton mukaan ohjata kunnille, koska kaikilla on yhtäläinen oikeus käyttää palveluja.
Kuntaliiton muiden tavoitteiden ja toiveiden lista on pitkä ja vaativa. Itsehallinto ja yhteistyö eri toimijoiden kesken korostuvat tavoitteissa.
Peruspalveluiden valtionosuusjärjestelmä pitää säilyttää, ja sitä on kehitettävä ja yksinkertaistettava. Kuntien tulevaisuuden merkittäviä muutoksia on valmisteltava parlamentaarisesti.
Valtionhallinnon tulee tunnistaa kaupunkiseutujen erityispiireet ja laatia kansallinen visio tulevaisuuden monimuotoisesta kunnasta. Erilaistuvien kuntien tarpeista lähtevää kunta- ja kaupunkipolitiikkaa, sekä koko maan huomioivaa aluekehittämistä on tuettava kansallisesti.
Kunnilla ja maakunnilla on oltava osana itsehallintoa oikeus sopia tehtävien hoitamisesta ja siirtämisestä sekä kunnista maakunnalle, että maakunnasta kunnille. Kuntien oikeus tuottaa sote-palveluja on mahdollistettava lainsäädännössä.
Ilmastonmuutokseen sopeutumisen tehtävät, vastuut ja rahoitus on selkiytettävä valtion, maakunnan, kunnan, yritysten ja kiinteistönomistajien kesken. Sopeutumisen toimenpiteille on järjestettävä kansallinen koordinaatio ja rahoitus.
Kuntien toimintaedellytyksiä ilmastonmuutoksen torjunnassa ja kiertotalouden edistämisessä on vahvistettava. Tämä edellyttää valtiolta pysyviä tuki-instrumentteja ja johdonmukaista ilmastopolitiikkaa, joiden varaan kuntien pitkäjänteinen ilmastotyö voi rakentua.
Vastuu kasvun, innovaatioiden, elinvoiman ja työllisyyden edellytyksistä on Kuntaliiton mukaan ensisijaisesti kunnilla. Siksi lainsäädännön on mahdollistettava joustava sopiminen kuntien ja maakuntien kesken muun muassa alueellisten erityispiirteiden huomioimiseksi.
Kuntien asema on myös huomioitava Suomen EU-politiikassa, puheenjohtajakaudella ja muun muassa EU:n alue- ja rakennepolitiikkaa koskevissa tavoitteissa.
Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työllistämiseksi on yhdistettävä kuntien, alueellisten organisaatioiden ja kansallisten toimijoiden osaaminen ja resurssit.
Tarvitaan yhteisiä ratkaisuja työvoiman liikkuvuuden edistämiseen, osaamisen vahvistamiseen, sosiaaliturvaan ja kotoutumiseen. Kunnille on varmistettava onnistuneen kotouttamisen edellyttämät voimavarat. Hallittu maahanmuutto edistää kunnan elinvoimaa.
Kuntien oikeus itsenäisiin valintoihin maapolitiikassa, kaavoituksessa ja toteuttamisen ohjelmoinnissa tulee turvata lainsäädännöllä. Kuntien päätösvalta kaavoituksessa on säilytettävä.
MAL-sopimuksia tulee kehittää vahvemmaksi yhteistyön välineeksi ja niitä tulee laajentaa uusille seuduille. Sopimuksilla sovitetaan yhteen maankäytön, asumisen ja liikenteen ratkaisuja valtion ja kaupunkiseutujen välillä.
Hallituksen tulee luoda edellytyksiä kohtuuhintaiselle ja kestävälle asumiselle eri osissa maata. Liikennepoliittisten ratkaisujen pitkäjänteisyyttä tulee lisätä ja valtion vastata kansallisen liikenneinfran rahoituksesta.
Kaikilla kunnilla ja niiden asukkailla tulee olla tasapuoliset mahdollisuudet hyötyä digitalisaatiokehityksestä.
Digitaaliset palvelut, sähköinen asiointi ja tietojohtaminen edellyttävät osaamista ja investointeja. Uusia teknologioita, kuten robotiikka ja tekoäly, tulee hyödyntää tehokkaasti kehityksen tukena.
Varhaiskasvatuspalveluja on kehitettävä lapsen edun mukaisesti monipuolisiksi ja joustavaksi. Lapsen pedagogiset ja hoidolliset sekä perheen tarpeet tulee ottaa huomioon.
Koulupolun alkua on tuettava varhaisen tunnistamisen ja puuttumisen keinoilla, joita ovat muun muassa ohjauksen ja opiskeluhuollon vahvistaminen sekä kaksivuotinen esiopetus.
Koulutuksen perusrahoitusta on lisättävä merkittävästi. Rahoituksen on turvattava kohdennetut toimet syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukemiseen paikallisesti tarkoituksenmukaisimmilla tavoilla.
Jokaisella nuorella on oltava mahdollisuus suorittaa toisen asteen koulutus tai tutkinto taloudellisista tekijöistä riippumatta.
Kulttuuri-, kirjasto-, liikunta- ja nuorisopalveluiden merkitys kunnan elinvoimaa ja kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä vahvistavina tekijöinä on tunnistettava ja riittävä rahoitus on turvattava.
Kaiken kaikkaan kunnan merkittävä rooli asukkaan arjen hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäjänä on tunnistettava, Kuntaliitto päättää tiedotteensa.