Kulmuni toi eduskuntaan uuden aluepoliittisen määrärahan – keskustan edustajat hehkuivat innosta
Keskustalaiset kansanedustajat alkavat viihtyä Antti Rinteen (sd.) keskustavasemmistolaisessa hallituksessa päivä päivältä paremmin – jos hallituksen esitysten vastaanotosta voi jotain päätellä.
Elinkeinoministeri Katri Kulmunin (kesk.) budjettilaki uudesta alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen määrärahasta sai lähes pohjoiskorealaisen vastaanoton, kun keskustan edustajat kiittelivät kilvan uudistusta. Aluepolitiikan rumpua lyötiin niin että raikui.
Määrärahalla korvataan aikaisempi, Sipilän hallituksen aikana käytössä olleen alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määräraha.
– Sopimukselliseen yhteistyöhön kaupunkien ja alueiden kanssa varataan 15 miljoonaa euroa ja maakuntien omaehtoiseen kehittämiseen 5 miljoonaa euroa ensi vuoden budjettiin. Ja juuri tästä on nyt kyse käynnissä olevassa lähetekeskustelussa, ja niistä teknisistä muutoksista, joilla saadaan nämä määrärahat sitten ensi vuonna käyttöön, Kulmuni selvitti.
Kulmunin mukaan tavoitteena on rakentaa menestystä alueiden ja kaupunkien vahvuuksien ja erityispiirteiden ympärille eri toimijoiden yhteistyöllä.
Maakunnille omaehtoiseen kehittämiseen suunnattua määrärahaa on ministerin mukaan tarkoitus pystyä käyttämään varsin monipuolisesti ja joustavasti. Paikallisuuden ja alueellisuuden roolia korostetaan ja sen asemaa elinvoiman kasvattajana vahvistetaan ja tuetaan.
– Nyt käsittelyssä olevien lainsäädäntömuutosten tavoitteena on luoda tähän joustava rahoitusinstrumentti, ministeri selvitti.
Keskustan Anu Vehviläinen näki hallituksen esityksen tukevan ajatusta, että koko Suomi ja kaikki alueet ovat tärkeitä, ja että hallitus haluaa edistää omalta osaltaan eri alueiden ja kaikkien maakuntien elinvoimaa ja vireyttä.
– Määrärahalla tuetaan omaehtoista kehittämistä. On syytä kysyä, mitä sillä tarkoitetaan. Me keskustassa ymmärrämme tämän omaehtoisen kehittämisen siten, että luotetaan alueiden omaan kehittämistyöhön ja hoksnokkaan siitä, mitkä asiat ja valinnat vahvistavat alueen elinvoimaa, tuovat työpaikkoja ja uudistavat, vahvistavat elinkeinorakennetta. Esimerkiksi vaikka matkailu.
Myös Markus Lohi (kesk.) piti äärimmäisen tärkeänä, että Suomea kehitetään tasapuolisesti koko maata ajatellen.
– Kun täältä eduskunnasta menen tuohon eduskunnan portaille ja katson ulos, näen siellä Finlandia-talon tai Musiikkitalon. Ne ovat paitsi helsinkiläisiä ja Helsingissä sijaitsevia rakennuksia myös koko Suomelle tärkeitä instituutioita. Yhtä lailla voi sanoa, että kun menemme kesällä vaikka vierailemaan Saimaalle, se hieno järvialue on koko Suomelle arvokasta aluetta.
Lohen mukaan vastakkainasetttelua on siis turha rakentaa.
– Kaikissa asioissa on syytä katsoa, mikä on meidän yhteinen etumme sen sijaan, että aletaan kilpailemaan keskenämme.
Hannakaisa Heikkinen (kesk.) halusi nostaa aluepolitiikka-sanan uuteen arvostukseen.
– Se osoittaa vain sitä, että me kansanedustajina edustamme ihmisiä eri puolilta Suomea ja tuomme mukanamme terveiset siltä alueelta ja puolustamme myös osin sen alueen elinvoimaa, ihmisiä, mutta toivottavasti aina niin, että meillä näkemys yhteisestä hyvästä säilyy siellä takana.
Heikkisen mielestä terve ylpeys oman alueen voimavaroista ja halu kehittää sitä ei tarkoita asettumista toisten alueitten kehittymistä ja hyvää kehitystä vastaan.
– Kuten ministeri Kulmuni totesikin, on hienoa, että Suomi saa erilaistua, mutta eriarvoistuvan emme halua tämän rakkaan kotimaamme.
Aivan puhtaan keskustalaiseksi aluepoliittiseksi hehkutukseksi keskustelu ei sentään jäänyt. Myös kokoomuksen lappilainen kansanedustaja Heikki Autto piti hallituksen esitystä hyvänä ja perusteltuna.
– Ja on hienoa, että hallitus haluaa tehdä myös aktiivisia aluekehittämistoimenpiteitä, joilla mahdollistetaan myös alueiden omaehtoinen kehitystoiminta. Varmasti nimenomaan sieltä alueilta nähdään parhaiten, mitä uusia ajatuksia ja kehittämistoimenpiteitä on syytä viedä eteenpäin.
Autto toivoi kuitenkin, ettei asiaa ajatella vain kertaluonteisena investointina, vaan tasapainoista alueiden kehittämistä pyritään tulevaisuudessakin jatkamaan.
– Tässä mielessä se, että valtion omaisuutta myydään ja tällaisilla kertaluonteisilla tuloilla sitten tällaisia ehkäpä kuitenkin pysyviä menoja katetaan, on hieman huolestuttavaa, hän totesi.