Kulmuni haluaa liikenteen päästöratkaisut alueellisesti ja sosiaalisesti kestäviksi – "Trump-ilmiö" uhkana
Ilmastopolitiikkaa on tehtävä sosiaalisesti ja alueellisesti kestävällä tavalla kansakunnan pitämiseksi yhtenäisenä, korostaa elinkeinoministeri Katri Kulmuni (kesk.).
Kulmuni selvitti toimittajatilaisuudessa ministeriössään, miksi Aalto-yliopiston tutkijoiden esitttämä malli liikennepäästöjen puolittamiseksi päästökaupalla ei kelpaa toteutettavaksi sellaisenaan.
Mallissa polttoaineen jakelijat ostaisivat valtiolta huutokaupassa lupia polttoaineen myymiseen, ja luvan hinta sidottaisiin polttoaineen sisältämään hiileen.
Kulmunin mukaan kyseessä on yksi taloudellinen näkökulma asiaan. Yhteiskuntapoliittisia tai sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja alueelliseen tasa-arvoon liittyviä seikkoja ei mallissa ole huomioitu.
– Puhutaan monenlaisista kompensaatioista ja tukimalleista, mutta oma puolueeni jos mikä on saanut jatkuvasti turpaan sillä, kun puhutaan aluepolitiikasta. Enkä epäile puhua siitä myös tulevaisuudessa, koska se jos mikä on erittäin iso kansainvälinen kysymys.
Kulmuni arvioi, että vaikkapa Donald Trumpin Yhdysvalloissa valtaan nostaneessa ja maata kahtia jakavassa ilmiössä, brexitissä tai Italian ja Ranskan isoissa mielenosoituksissa on pohjimmiltaan kyse alueellisesta epätasa-arvosta.
– Ja siksi siitä kannattaa puhua.
Kulmunin mukaan vain parlamentti voi edustaa koko yhteiskuntaa koskevaa katsantokantaa.
– Jos haluamme vastata ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun, niin on aivan selvää, että sen täytyy olla hallitusohjelman kirjausten mukaisesti sosiaalisesti oikeudenmukainen ja alueellisesti tasa-arvoinen.
Kulmunin mukaan kyse on niin keskeisestä asiasta, ettei sitä ei voi liiaksi painottaa.
– Ihmisten täytyy kokea omistajuus siitä asiasta, ja siksi nämä ovat niin keskeisiä teemoja.
Kulmunin mukaan liikennettä voidaan sähköistää nopeasti siellä, missä joukkoliikennettä on. Mualla tarvitaan biokaasua, biopolttoaineita ja uusia keksintöjä.
– Siitähän ilmastomuutoksen vastaisessa työssä on kysymys, kuinka otetaan aina paras mahdollinen teknologia käyttöön. Se vaatii aina erittäin paljon ajatustyötä, innovaatioita, yritteliäisyyttä. Se ei millään tukitoimilla pelkästään tule tapahtumaan, se vaatii yritteliäisyyttä. Ja siksi siitä yrittäjyydestä kannattaa puhua myös tämmöisen ison teeman alla.
Työ- elinkeinoministeriön energiaosaston päällikkö Riku Huttunen sanoi ymmärtävänä Aalto-yliopiston selvityksen talousteorian näkökulmasta hyvin. Samat vaikutukset on kuitenkin saatavissa aikaan esimerkiksi verouudistuksilla, jolloin polttoaineen hinta voidaan laskea suoraan.
– Tämä on se keskeinen tekninen ero näissä ajatuksissa.
Kulmuni ei halunnut lähteä arvioimaan, millainen ratkaisu keskustan ja ympäristöministeri Krista Mikkosen (vihr.) välillä virinneeseen kiistaan sähköautojen latauspisteiden rakentamisesta olisi haettavissa. Keskustassa ja Kuntaliitossa on pidetty Mikkosen esittämää esitystä liian pitkälle menevänä EU:n vaatimuksiin nähden.
– Lataustolppa-asia kuuluu Krista Mikkoselle ympäristöministerinä ja meillä on siitä hallitusohjelmakirjaus, kuinka edistetään sähköistä liikennettä. Ja lausuntokierroksen jälkeen saadaan niitä palautteita, joita siinä edellytettiin yrityksille ja minkälaisista kustannuksista on kysymys. Ja sitten siihen asiaan palataan, ministeri totesi.