Kristillisdemokraatit haluaisivat työmarkkinatukeen kielilisän – Asiantuntija: Ehdotus liikkuu ongelmallisella ja herkällä alueella
Kristillisdemokraatit esittää, että työmarkkinatukeen liitettäisiin kielilisä. Lakialoitteen mukaan työmarkkinatuen määrää lasketaan ensin 90 prosenttiin nykyisestä peruspäivärahasta.
Työmarkkinatuen voisi kuitenkin jatkossa korottaa nykyisen peruspäivärahan tasolle osoittamalla suomen tai ruotsin kielen taidon.
Valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori Mikael Hidén arvioi, että lakialoite liikkuu ongelmallisella ja herkällä alueella. Vaatii tarkkaa harkintaa, onko aloite toteuttavissa.
– Siinä joudutaan tarkasti katsomaan yhdenvertaisuuskysymyksiä, Hidén sanoo.
Hän ei kuitenkaan halua esittää tässä vaiheessa tarkkaa arviota ennen perehtymistä tarkemmin lakialoitteeseen ja sen perusteluihin.
Edellisen kerran asia oli esillä, kun pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus esitti vuonna 2016, että oleskeluluvan saaneille työnhakijoille maksettaisiin työmarkkinatuen sijasta kotoutumistukea, joka olisi 90 prosenttia peruspäivärahasta.
Esitys kaatui perustuslaillisiin ongelmiin, koska kaikkia väestöryhmiä ei olisi kohdeltu yhdenvertaisesti.
Kristillisdemokraatit katsoo, ettei heidän lakialoitteensa syrji ketään.
– Työmarkkinatukea lasketaan kaikkien, myös kantasuomalaisten, osalta. Näin aloite ei syrji mitään väestöryhmää, perustelee kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah tiedotteessa.
Kristillisdemokraattien mielestä kielilisä olisi rahallinen kannustin maahanmuuttajille hankkia parempi kielitaito, jotta he pääsisivät helpommin mukaan työelämään.
Kielitaidon todistaminen tapahtuisi esimerkiksi peruskoulun päättötodistuksella tai osallistumalla samaan yleiseen kielitutkintoon, joka Suomen kansalaisuutta hakevankin on läpäistävä.
Suomen työttömyysturvasta yli 20 prosenttia menee täällä oleskeville muiden maiden kansalaisille. Essayah pitää osuutta suurena, sillä ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä on alle viisi prosenttia.