Koulutukseen 350 miljoonaa euroa – ”Tasa-arvoinen koulutus ei synny itsestään, vaan se täytyy tehdä”

Hallitus parantaa opetuksen laatua, palauttaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden sekä toteuttaa maksuttoman toisen asteen koulutuksen
Budjettiriihi

Hallitus panostaa osaamiseen ja koulutukseen kaikille koulutusasteille ulottuvalla noin 350 miljoonan euron kokonaisuudella.

Panostuksia tehdään kaikille koulutusasteille.

Opetusministeri Li Andersson (vas.) ja tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.) toteavat tiedotteessaan, että hallitus on sitoutunut suomalaisten osaamis- ja koulutustason nostoon.

– Se on paras keino nostaa työllisyyttä kestävästi, Kosonen sanoo.

‒  Nyt tehdyillä päätöksillä pyritään kohti hallitusohjelman tavoitteita: oppimiseroja kavennetaan, koulutuksen tasa-arvoa lisätään ja lasten sekä nuorten hyvinvointiin panostetaan, Andersson toteaa.

Hallitus käynnistää varhaiskasvatuksen sekä perusopetuksen laadun ja tasa-arvon kehittämishankkeet, joiden tavoitteena on parantaa lasten ja nuorten oppimistuloksia ja vähentää eriarvoistumista.

Perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaan varataan yhteensä 180 miljoonaa euroa ja varhaiskasvatuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaan yhteensä 125 miljoonaa euroa vuosina 2020–2022.

Ohjelmat ovat kolmivuotisia.

Koulu, joka kykenee tasaamaan perhetaustasta juontuvia eroja oppimistuloksissa, on hyvinvointivaltion perusta, Andersson sanoo.

– Tasa-arvoinen koulutus ei synny itsestään, vaan se täytyy tehdä. Me investoimme nyt suomalaisen tasa-arvoisen peruskoulun ja varhaiskasvatuksen tulevaisuuteen.

Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaus poistetaan ja varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja pienennetään 1.8.2020 alkaen.

Lisäksi hallitus varautuu lisäämään aamu- ja iltapäivätoiminnan rahoitusta sekä koulupäivän yhteydessä tapahtuvan harrastamisen rahoitusta 14,5 miljoonalla eurolla vuodesta 2021 alkaen.

Maksuttomien harrastusmahdollisuuksien edistämiseen koulupäivän yhteydessä ehdotetaan lisäksi viiden miljoonaan euron rahoitusta vuodelle 2020. 

Oppivelvollisuus laajennetaan jatkumaan toiselle asteelle 18 ikävuoteen asti. Samalla toisen asteen opinnoista tehdään kokonaan maksuttomia.

Uudistuksen tavoitteen on nostaa osaamistasoa koko yhteiskunnan laajuisesti ja vastata kasvaviin osaamisvaatimuksiin. Oppivelvollisuuden uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2021.

Oppivelvollisuuden laajentamiseen sekä toisen asteen maksuttomuuteen varataan 22 miljoonaa euroa vuonna 2021, 65 miljoonaa euroa vuonna 2022 ja 107 miljoonaa euroa vuonna 2023.

Lisäksi oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistamiseen perusopetuksessa ja toisella asteella varataan 10 miljoonaa euroa vuonna 2021, 20 miljoonaa euroa vuonna 2022 ja 29 miljoonaa euroa vuonna 2023.

‒ Pelkällä peruskoululla ei enää pärjää, ja oppivelvollisuuden laajentamisella haluamme antaa koko yhteiskunnalle vahvan signaalin, että meidän täytyy onnistua pitämään jokainen nuori mukana toisen asteen tutkinnon suorittamiseen asti, ministeri Andersson sanoo.

Ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen sekä opetuksen ja ohjauksen tukitoimiin ehdotetaan 80 miljoonan euron lisämäärärahaa.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta korotetaan hallitusohjelman mukaisesti 60 miljoonalla heti vuodesta 2020 alkaen.

Tämän lisäksi yliopisto- ja ammattikorkeakouluindeksi palautetaan vuonna 2020, mikä lisää edelleen korkeakoulujen rahoitusta 67 miljoonalla eurolla. 

‒ Luotan korkeakoulujen kykyyn ja osaamiseen uudistaa Suomea. Tämän vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että korkeakoulut saavat työhönsä tarvitsemansa resurssit ja työrauhan, ministeri Kosonen sanoo.