Koulujen sulkeminen koronan takia edellyttää välttämättömiä syitä
Viime keväänä kaikki Suomen oppilaitokset suljettiin koronan leviämisen estämiseksi valmiuslakiin vedoten, mutta nyt sellaista mahdollisuutta ei ole.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja sosiaali- ja terveysministeriö kertoivat torstaina, että syyslukukaudella lähes 12 000 päiväkotilasta, koululaista ja toisen asteen opiskelijaa on altistunut koronalle.
Syksyllä tehtiin lakimuutos poikkeuksellisista opetusjärjestelyistä. Se on voimassa tämän vuoden loppuun, mutta laki on nyt lausunnolla, jotta voimassaoloaikaa voitaisiin jatkaa kevätlukukauden loppuun saakka.
– Lakimuutosta tehtäessä ajateltiin, että tulee tartuntoja, joiden perusteella tartuntatautiviranomainen sulkee koulun tilat. Tämän estämiseksi lakiin kirjattiin muun muassa, että ryhmien pitää olla erillään, eivätkä opettajat saisi kokoontua opettajainhuoneessa, jotta altistumisia tulisi mahdollisimman vähän. Mutta sitten alkoikin tulla paljon karanteeneja. Tavallaan tehdystä laista pääsääntö ei toimikaan, opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja Terhi Päivärinta Kuntaliitosta sanoo.
Lakiin on kirjattu, että tartuntatautiviranomainen päättää karanteeniin asettamisesta ja sen laajuudesta, ja kunnan opetusviranomainen, yleensä sivistysjohtaja, päättää opetusjärjestelyistä. Esimerkiksi yksittäinen rehtori ei voi siis omin päin sulkea kouluaan.
Koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salo OAJ:sta korostaa, että koulun sulkemiseen pitää olla välttämättömät syyt. Sitä ei voi siis tehdä varmuuden vuoksi.
– Joissain kouluissa päätös sulkemisesta on tehty, koska siellä on ollut yhtä aikaa niin monta altistunutta opettajaa testitulosta odottamassa, että opetusta ei ole voitu turvallisesti järjestää. Jos tilanne on se, että opetusta ei pystytä näiden suositusten mukaan järjestämään, silloin päätös sulkemisesta voidaan tehdä, Salo mainitsee.
Terhi Päivärinta muistuttaa, että poikkeuksellisissa opetusjärjestelyissä lähdetään siitä, että haavoittuvassa asemassa olevat oppilaat eli 1–3-luokkalaiset ja erityisoppilaat eivät koskaan joutuisi etäopetukseen. Mutta tällaisessa karanteenitilanteessa myös he joutuvat jäämään kotiin.
Päivärinnan mukaan lakimuutoksen sovellus on aiheuttanut epäselvyyksiä kunnissa ja kouluissa. Välttämättä ei ymmärretä esimerkiksi sitä, että jos vaikka sata oppilasta laitetaan karanteeniin, kaikille pitää tehdä erillinen päätös erityisistä opetusjärjestelyistä.
Salon mukaan poikkeuslaki on herättänyt valtavasti keskustelua.
– Etäopetukseen ei haluta, mikä ei tietenkään tarkoita, etteikö siihen oltaisi valmiita menemään, jos tilanne sitä vaatii. Mutta etäopetus oli keväällä todella raskas harjoitus.