Kotimainen bambu olisi ekoteko, mutta Ähtärin pandojen ruoka rahdataan Keski-Euroopasta – isopandapari kuluttaa vuodessa huimat 25–50 tonnia bambua
Ähtärin eläintarhan pandatalossa kuuluu ponteva rouske ja rapina, kun pandapariskunta Lumi ja Pyry nauttivat selällään kellotellen päivällisbambujaan.
Bambua kuluu viikossa 500–1 000 kiloa, ja se tuodaan tällä hetkellä Keski-Euroopasta. Vuodessa isopandapari tempoo naamaansa 25–50 tonnia bambua.
Tammikuusta 2016 alkaen bambua on viljelty pandoja varten myös Suomessa.
Pro Agria Etelä-Pohjanmaan luomukasvituotannon asiantuntija ja Bambua pandalle -hankkeen projektipäällikkö Jari Luokkakallio kertoo, että hankkeeseen on osallistunut kolmisenkymmentä viljelijää, ja siinä on löydetty useampia säänkestäviä lajikkeita.
Pohjoisimmat bambunviljelijät löytyvät Oulun korkeudelta.
Parhaiten bambu säilyy Luokkakallion mukaan silloin, kun sitä suojaa talvella lumipeite. Lumeton kylmä talvi voi jäädyttää bambun juuriston, joka on bambun elinkaaren kannalta tärkein osa.
Luokkakallio kertoo, että pandat ovat nirsoja ja eri päivinä maistuvat eri bambut.
Hänen mukaansa kotimainen bambu kelpasi maistatuksessa pandoille hyvin, mutta usein pandoille maistuvat parhaiten vähiten kylmyyttä kestävät lajit. Kotimainen bambu saadaan pandoille tuoreempana.
Bambun laajempi kasvatus Suomessa on mahdollisuuksien rajoissa, Luokkakallio arvioi. Toistaiseksi pohjoisin bambun tuottajamaa on ollut Tanska.
Luokkakallion mukaan viljelijät pysyvät hankkeessa mukana parhaiten silloin, kun sato ja viljeleminen onnistuvat. Toiset panostavat hankkeeseen enemmän ja hankkivat bambua paljon suurempia määriä kuin toiset.
– Kaikki viljelijät ovat vapaaehtoisia ja toimivat omalla riskillä. Nimenomaan Leader-hankkeena tämä toimii oikein mukavasti.
Myös Luokkakallio itse on innostunut kasvattamaan bambua, ja sitä löytyy hänen kotinsa terassin lisäksi viereiseltä pellolta monia lajikkeita.
Bambun kasvatus on Luokkakallion mukaan Suomessa kohtuullisen helppoa. Suurimpina haasteina lumettomien pakkastalvien ohessa ovat kevään kuivattavat tuulet.
Bambua pandalle -hankkeessa on kokeiltu yli 20 bambulajin kasvumahdollisuuksia Suomen ilmastossa. Parhaiten täällä pärjäävät lajit, joita kasvavat luonnollisesti vuoristoissa. Ne voivat kestää jopa -28 asteen pakkaslukemia.
Käytännössä bambu kasvattaa ensimmäiset pari vuotta juuristoaan, jonka jälkeen se alkaa tuottaa lehvästöä. Kokonaiseksi bambu kasvaa noin vuodessa.
Eurooppalaisista bambuista noin kaksi prosenttia menee pandojen ruuaksi, loput käytetään esimerkiksi koristekasveina, kuituina ja huonekalu- ja parkettiteollisuudessa.
Ähtärin eläinpuiston eläinlääkäri Heini Niinimäki kertoo, että pandojen paritteluaika on keväällä ja ne tarvitsisivat silloin tuoreita versoja.
Luokkakallion haasteena onkin tutkia nyt, voiko tuohon aikaan saada kasvatettua jollain tavalla tuoretta bambunversoa Suomessa. Niinimäen mukaan pandat lisäävät luontaisesti versojen syömistä keväisin ja saavat siitä lisäenergiaa.
Niinimäki kertoo, että kotimaisen bambun tarpeelle on monia syitä.
– Se on ekologisempaa, halvempaa ja tuoreempaa, hän summaa.
Ähtärin eläinpuisto luottaa nykyiseen toimittajaan, mutta Niinimäki uskoo, että tuoreempi bambu maistuisi pandoille vielä paremmin.
Tällä hetkellä bambu tuodaan vihannes- ja kukkarekoilla muun kuorman mukana.
Kuljetus Hollannista rekan lisäksi laivalla vie pari päivää. Jos bambu tuotaisiin kotimaasta, matka olisi lyhyempi ja kuljetuspäästöt olisivat pienempiä.
Yksi bambupaketti on Niinimäen mukaan noin lastauslavan kokoinen, ihmisen korkuinen laatikko, johon on pakattu bambua tiiviisti pystyyn. Pandat tarvitsevat viikossa noin kolme laatikollista bambua.
Pandojen kanssa on pärjätty Ähtärissä hyvin, Niinimäki kertoo. Uutta on ollut naaraan kiima-aika, jolloin sen ääni ja käyttäytyminen on muuttunut.
Niinimäki muistuttaa, että ihan heti ei kuitenkaan ole syntymässä pandan poikasia vaan luonnonmukainen lisääntyminen ottaa aikansa, eivätkä kaikki pandaparit edes onnistu siinä.
Ähtärin eläinpuiston onneksi Pyryn ja Lumin kemiat ovat kuitenkin kohdanneet hyvin.
– Ensi vuotta odotetaan innolla, Niinimäki toteaa.
Juttu on julkaistu alun perin Suomenmaassa 6.9.2019. Suomenmaan voit tilata täältä .