Kotihoidon tukeen tulossa porrastusta lapsen iän mukaan – hallituksen perhevapaaremontti valmistumassa pian
Hallituksen syksyllä käynnistämästä perhevapaauudistuksesta on määrä tulla ratkaisuja vielä tämän kuun aikana.
Ratkottavana on muun muassa se, millä tavalla isät saadaan käyttämään nykyistä suurempi osa perhevapaista ja toisaalta äidit työelämään nopeammin lapsen syntymän jälkeen.
STT:n tietojen mukaan kotihoidon tukeen on tulossa porrastus lapsen iän mukaan.
Toisin sanoen tukea ei jatkossa saisi samaa määrää siihen asti, kun lapsi täyttää 3 vuotta, vaan se pienenisi tätä aiemmin.
Se, missä kohtaa tuki pienenisi, on vielä auki.
Perhevapaauudistuksen on määrä tulla voimaan vuonna 2019.
Porrastuksesta ei ole tulossa rahallisesti valtavan suurta, vaan mahdollisuus kotona hoitamiseen on tarkoitus säilyttää myös käytännössä hallituksen reunaehdon mukaisesti.
Hallitus asetti syksyllä perhevapaauudistukselle tiukat reunaehdot, joista yksi on, että lasta on voitava jatkossakin hoitaa kotona 3-vuotiaaksi. Tämän vuoksi kotihoidon tuen kokonaiskestoon ei tässä vaiheessa puututa.
Perhevapaauudistuksen on määrä tulla voimaan vuonna 2019.
Isien hoitovastuun kasvattaminen edellyttää käytännössä jonkinlaista pidennystä isälle kiintiöityyn ansiosidonnaiseen kauteen. Nykyisellään äidit pitävät käytännössä kokonaan sen osuuden vanhempainrahakaudesta, joka on vanhempien vapaasti jaettavissa.
Odotettavissa on, että isäkiintiö pitenee vähintään kuukaudella nykyisestä. Nykyinen isyysvapaa kestää 54 päivää eli noin yhdeksän viikkoa.
Pidennys tapahtuu käytännössä korvamerkitsemällä isille lisää kiintiötä siitä ansiosidonnaisesta vanhempainrahakaudesta, jonka vanhemmat voivat nykyisellään jakaa vapaasti.
Järjestöissä olisi haluja rahoittaa mahdollista ansiosidonnaisen kauden pidennystä niistämällä reippaammin kotihoidon tuesta, jonka rahoittavat valtio ja kunnat.
Monelta suunnalta on kuultu toiveita ansiosidonnaisen kauden kokonaisuuden pidentymisestä, mutta siinä tulee vastaan raha.
Työmarkkinajärjestöt rahoittavat ansiosidonnaisia vanhempainpäivärahoja.
Järjestöissä olisi haluja rahoittaa mahdollista ansiosidonnaisen kauden pidennystä niistämällä reippaammin kotihoidon tuesta, jonka rahoittavat valtio ja kunnat.
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) toppuuttelee näitä haaveita.
– Me emme ole tehneet hallituksessa linjausta siitä, että vaikkapa kotihoidon tuen piirissä tehtävät muutokset olisivat automaattisesti rahansiirtoja ansiosidonnaisen pariin. Eli hallituksessa ei ole lähtökohtana se, että rahoitusjärjestelmä muuttuisi.
Esimerkiksi työnantajajärjestö EK on aiemmin esittänyt aiemmin mallia, jossa vanhempien ansiosidonnainen kausi olisi yhteensä 13 kuukautta eli nykyistä pidempi.
Nykytilanteessa EK kuitenkin katsoo, että isäkiintiötä pitää pidentää jakamalla nykyistä ansiosidonnaista kautta eri tavalla.
– Meidän lähtökohtamme on se, että tämä uudistus pitää toteuttaa sellaisilla tavoilla, että työnantajamaksut eivät nouse. Koska toinen keskeinen tavoite on työllisyysasteen nousu, ja jos työllistämisen kustannukset nousevat, niin se ehkäisee työpaikkojen syntymistä, sanoo johtaja Ilkka Oksala.
SAK:ssa ei vahdita lompakonnyörejä yhtä ehdottomasti, vaikka järjestön oma malli on lähtenyt siitä, ettei lisäkustannuksia tule.
– Jos hyvä ratkaisu on siellä syntymässä, sen ei meidän mielestämme pidä kaatua siihen, jos kustannukset jonkun verran ovat nousemassa. Mutta sanotaanko näin, että aika realistisesti pitää siinä asiassa edetä, sanoo puheenjohtaja Jarkko Eloranta.