Kosonen: Nykyhallitus on vienyt Suomen ilmastopolitiikan osalta maailman kärkikastiin
– Suomessa on nykyisen hallituksen toimien ansiosta noustu ilmastopolitiikan tekemisessä roimasti ja maailman kärkimaiden joukkoon.
Näin toteaa keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, ympäristövaliokunnan jäsen Hanna Kosonen.
Hän kehuu ympäristöministeri Kimmo Tiilikaista siitä, että tämä on ottanut linjakseen vahvan kansainvälisen vaikuttamisen. Hän on Kososen mukaan yhdessä pääministeri Juha Sipilän kanssa tehnyt todella hyvää työtä.
– Suomi on ihan etulinjassa kunnianhimoisen ilmastopolitiikan valtioiden joukossa. Siellä meidän pitää pysyäkin.
Samaan hengenvetoon Kosonen kuitenkin toteaa, että mikään valtio ei tällä hetkellä tee riittävästi ilmaston parantamiseksi.
– Meilläkin on paljon kirittävää.
Liikenne- ja viestintäministeriön liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä julkisti perjantaina väliraportin, jossa se esittelee kolme vaihtoehtoista skenaariota liikenteen päästöjen asteittaiseksi poistamiseksi.
Raportti pystyttelee toistaiseksi periaatetasolla, mutta konkreettisia toimenpiteitä on luvattu esitellä vielä vuoden loppuun mennessä.
– On kiinnostavaa kuulla, mitä sieltä tulee. Tällä hetkellä meillä Suomessa on ajatus, että kaikki mahdolliset keinot on pakko ottaa käyttöön, Kosonen sanoo.
Työryhmä on jakanut tavoitteet kolmeen osaan; palvelu-, bio- ja tekno-skenaarioihin.
Bioskenaarion osalta voidaan todeta, että Suomi on jo linjannut EU:n vaatimuksia tiukemman biopolttoaineiden sekoitevelvoitteen.
EU on asettanut tavoitteeksi, että tieliikenteen polttoaineista kymmenen prosenttia on uusiutuvia vuoteen 2020 mennessä. Suomen kansallinen tavoite on siihen verrattuna tuplat, eli 20 prosenttia samassa aikarajassa.
– Sitä kautta saadaan nopeasti vähennettyä päästöjä siirtymäkaudella, Kosonen sanoo.
Teknoskenaario tähtää erityisesti liikennevälineiden teknologian kehittymisen hyödyntämiseen, muun muassa sähköautoihin siirtymiseen.
Tavoite on Kososen mielestä oikea. Hän huomauttaa kuitenkin, että on äärimmäisen tärkeää muistaa myös elinkaariajattelu.
– Jos autokanta korvautuu sähköautoilla hyvin dramaattisesti, se ei kokonaisuutena tarkasteltuna ole päästöjen kannalta järkevin vaihtoehto.
Toinen huomionarvoinen seikka on sähköautojen vaatima akkuteknologia ja siihen liittyvät mineraalit.
– Niitä tarvitaan valtava määrä. On pohdittava, mistä ne kaivetaan ja mikä merkitys sillä on ympäristölle. Tämä on iso kokonaisuus, joka ei hoidu sokealla uskolla sähköautorysäykseen, Kosonen muistuttaa.
Palveluskenaarion tavoitteena on vähentää päästöjä tuottavan liikenteen suoritteita, toisin sanottuna kilometrejä. Tämänkin osalta ollaan Kososen mielestä Suomessa jo hyvässä vauhdissa.
– Se vaatii ihmisiltä kyllä isoa asennemuutosta ja ymmärrystä siinä, että siirrytään omistajuudesta käyttämään palveluita. Erityisesti on mietittävä, miten palvelut saadaan saavutettaviksi Suomen eri osissa.