Koronavirusepidemia hidastaa tavaroiden kulkua maasta toiseen – Ministeri Skinnari: "Lähtökohtaisesti tavarat liikkuvat vielä EU:n sisällä varsin normaalisti"
Koronavirusepidemia on hidastanut tavaran kulkua maailmalla, mutta viitteitä tiettyjen tarvikkeiden puuttumisesta markkinoilta ei ole. Näin arvioi STT:lle johtava asiantuntija Tiina Haapasalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK:sta.
– Meille välittyneen kuvan mukaan mikään tietty tavararyhmä ei ole huonommassa tilassa kuin muut, kun tämä on näin maailmanlaajuinen kriisi, Haapasalo arvioi.
Maan hallituksen tavoite on ollut, että tavara- ja rahtiliikenne toimisi henkilöliikenteen rajoituksista huolimatta mahdollisimman hyvin sekä tuonnissa että viennissä.
– Lähtökohtaisesti tavarat liikkuvat vielä EU:n sisämarkkinoilla varsin normaalisti. Suomen tavoite tietenkin on, että näin on myös jatkossa, sanoo kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.) STT:lle.
Suomeen tuodaan muista maista muun muassa raaka-aineita, varaosia, elintarvikkeita, koneita, autoja ja komponentteja.
Etenkin Kiinasta tuodaan Suomeen runsaasti varaosia ja laitteita moneen teollisuuden haaraan.
– Niiden toimitukset ovat hidastuneet, mutta meille asti ei ole näkynyt kriittisellä tavalla jonkin yksittäisen tuotteen puuttuminen tai poistuminen markkinasta, Haapasalo sanoo.
Koronaviruksen vaikutukset eivät ole vielä näkyvissä ulkomaankaupan tavarakauppatilastoissa, jotka valmistuvat kahden kuukauden viiveellä.
Skinnarin mukaan karkeina ennakkoindikaattoreina voi käyttää satamien liikennetilastoja, jotka ennakoivat heikkeneviä lukuja myös ulkomaankaupan puolelle.
Esimerkiksi Helsingin satamassa lähtenyt ulkomaan tavaraliikenne laski Skinnarin mukaan helmikuussa 20 prosenttia verrattuna vuotta aiempaan.
Ministerin tietoon ei ole tullut, että EU:n sisämarkkinoilla olisi sellaista häiriötä, että tavara olisi jäänyt maiden rajoille jumiin.
Haapasalon mukaan melkein kaikkien Manner-Euroopan maiden rajoilla on jokin rajanylityskohta, jossa on enimmillään yhden tunnin jono.
Tavaraliikenteelle EU-maiden rajoilla pyritäänkin saamaan yhteisellä päätöksellä pikakaistoja.
Keskuskauppakamari vaati tiistaina tavaraliikenteen sujuvuuden varmistamista nopeilla toimilla.
– Kaikki keinot tämän varmistamiseksi ja lisäämiseksi ovat tässä tilanteessa tervetulleita, Skinnari sanoo.
Pandemian levitessä uhkana on myös, että tavaraliikenteen kulun kannalta kriittisiä työntekijöitä sairastuu, mikä vaikuttaisi saatavuuteen. Haapasalon mukaan tähän voidaan varautua.
– Esimerkiksi yritykset voisivat kutsua muualla töissä tai eläkkeellä olevia kuorma-auton kuljettajia töihin.
Koronaviruksen lopulliset vaikutukset kansainväliseen talouteen ja kauppaan jäävät nähtäväksi.
– Tietysti juuri nyt se vaikutelma on synkkä, Skinnari sanoo.
Pellervon taloustutkimus PTT ennusti tiistaina, että Suomen talous supistuu tänä vuonna 3–6 prosenttia riippuen siitä, kuinka nopeasti koronaviruksen aiheuttamasta kriisistä toivutaan.
Skinnari ei halua ennustaa, miten paljon Suomen talous supistuu tänä vuonna.
– On mahdotonta antaa arvioita, mitä tämä tarkoittaa talouden laskun osalta. Tärkeintä on se, että teemme kaikkemme, jotta suomalaisten yritysten vientitoiminta on kovassa iskussa kriisin jälkeen, Skinnari korostaa.