Koronavirusaika kannattaa käyttää kouluttamiseen ja kouluttautumiseen, sanoo tiede- ja kulttuuriministeri Kosonen
Koronaviruspandemia on sotkenut monen nuoren urasuunnitelmat – ainakin lyhyellä tähtäimellä.
Kesätyöpaikkojen määrä on kutistunut huomattavasti, eivätkä vastavalmistuneiden työllistymisnäkymät varsinkaan koronaviruksen pahiten riepottelemilla aloilla ole sen valoisammat.
Siksi tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.) haluaa nuoret kortiston sijaan kouluun eli korkeakouluille lisää aloituspaikkoja erityisesti tulevaisuudessa työllistäville aloille.
– Nyt on erittäin hyvä aika kouluttautumiseen, hän sanoo STT:n haastattelussa.
Korkeakoulujen aloituspaikkojen merkittävä lisääminen on esillä jo Sanna Marinin (sd.) hallituksen ohjelmassa, jossa on sitouduttu korkeakoulutettujen määrän nostamiseen 50 prosenttiin 25–34-vuotiaista vuoteen 2030 mennessä.
Vuonna 2018 osuus oli 41 prosenttia, eli Suomi jäi alle OECD-maiden keskiarvon.
Alun perin näytti siltä, että merkittäviä lisäyksiä paikkamääriin saataisiin vasta ensi vuodesta alkaen, mutta esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) kansliapäällikkö Jari Gustafsson on ehdottanut lisäpaikkoja jo tälle vuodelle koronaviruksen vuoksi.
Samaa on esittänyt opetusministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen.
Hallituksen on määrä neuvotella asiasta kesäkuun alkupuolella elvytyslisätalousarvion yhteydessä.
Paikkamäärien lisääminen riippuu hallituksen rahoituksen lisäksi korkeakoulujen valmiuksista, sillä koulut päättävät itse, kuinka paljon ne voivat ottaa uusia opiskelijoita.
Kososen sanoo olevansa vahvasti sen kannalla, että aloituspaikkoja lisätään jo tänä vuonna, ja hän aikoo pyrkiä ”mahdollisimman hyvään lopputulokseen”.
Mikä olisi ministerin mielestä hyvä lopputulos? Sillä Kosonen ei halua vielä spekuloida.
– Jokainen lisärahoitettu aloituspaikka on äärimmäisen tärkeä, ja jokaisen puolesta aion tehdä töitä.
Hallitusohjelmaa tehtäessä koronaviruspandemiasta ei ollut vielä tietoakaan, vaan aloituspaikkojen lisäämisen tavoitteena on ollut kouluttaa ammattilaisia tulevaisuuden työelämän tarpeisiin.
Kososen mukaan myös koronavirus muuttaa osaltaan yhteiskuntaa, mutta isoja trendejä oli olemassa jo ennen sitä.
– Koronavirus ei muuta sitä pohjaa, mikä yhteiskunnan muutoksessa ja työn murroksessa on. Ilmastonmuutoksen, digitalisaation, energian murroksen ja väestön ikääntymisen myötä tarvitaan erilaisia osaajia.
Ministeri arvioi, että kriisin päätyttyäkin menee vielä jonkin aikaa, että talouden rattaat lähtevät todella pyörimään.
Siihen asti nuorilla ei välttämättä ole töitä, joten aika on syytä käyttää hyödyksi.
– On tärkeää, että tämä aika käytetään siihen, että näitä ihmisiä koulutetaan. — Se on elvytystä ja se on tärkeä investointi tulevaisuuteen. Pula osaavasta työvoimasta ei saisi muotoutua kasvun esteeksi sitten, kun työvoiman kysyntä taas lisääntyy.
Yksi koronavirusspesifi syy kiirehtiä aloituspaikkojen määrän kasvattamista on Kososen mielestä se, että valintakokeissa on tänä vuonna turvauduttu uudenlaisiin ratkaisuihin.
Poikkeustila on voinut vaikuttaa esimerkiksi kokeisiin valmistautumiseen tai niissä suoriutumiseen.
Aloituspaikkojen lisääminen ei ole ilmaista.
TEMin Gustafssonin Ylen A-studiossa mainitsemat ”talkoot” eivät saaneet korkeakouluja innostumaan, ja järjestöt julkaisivatkin toukokuun puolivälissä kannanoton, jossa muistutettiin riittävien resurssien tärkeydestä.
Kosonen huomauttaa, että kesäkuun lisätalousarvioesityksessä hallituksella on selkeä linja: nyt on vahvasti elettävä elvytyksen aikaa.
– Tavoitteeni on saada aloituspaikkojen nostoon selkeä rahoituspotti valtiolta, hän sanoo.
Hallitusohjelman mukaiset aloituspaikkojen nostot korkeakoulujen oli määrä kattaa perusrahoituksen korotuksilla.
Kosonen muistuttaa, että perusrahoitusta nostettiin tälle vuodelle yliopistoille 40 miljoonalla ja ammattikorkeakouluille 20 miljoonalla.
Pitäisi luoda sellaiset mahdollisuudet ihan kaikille sukupuolesta, taustasta tai maantieteestä riippumatta, että kaikilla on mahdollisuus kurottaa parhaimpaansa.
Uudet aloituspaikat ovat osa hallituksen tavoitetta korkeakoulutettujen osuuden lisäämiseksi.
Kososen mukaan niiden on kuitenkin tarkoitus olla lisäystä siihen aloituspaikkamäärään, jota korkeakoulut ovat jo muutenkin ehdottaneet tuleville vuosille.
Hallitus on jo muutenkin esimerkiksi korkeakoulujen käytävissä sopimusneuvotteluissa pyytänyt ehdotuksia aloituspaikkojen lisäämisestä.
Jos lisätalousarviossa irtoaa lisärahaa, paikkoja voitaisiin lisätä jo tänä vuonna.
Aloituspaikkoja ei ole tarkoituksenmukaista lisätä summanmutikassa vain siksi, että nuorisotyöttömyysluvut kaunistuisivat.
Hallitusohjelmassa todetaan, että lisäyksen yhteydessä on varmistettava, että ”yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen määrät vastaavat yhteiskunnan tarpeita ja perustuvat ennusteisiin alan ja alueiden työllisyydestä ottaen huomioon myös korkeakoulutuksen uutta työtä luova luonne”.
Kosonen sanoo, että osaajapulaa on esimerkiksi varhaiskasvatuksen ja terveydenhuollon ammattilaisista.
Lisäksi ministeri ennakoi tarvetta puhtaan energian, digitalisaation, ilmastonmuutoksen torjunnan ja kiertotalouden osaajille.
Siksi uusilla aloituspaikoilla voitaisiin taata teknologia-alan osaajien saatavuutta.
Tekniikan alat ovat perinteisesti miesvaltaisia, ja terveydenhuollossa ja varhaiskasvatuksessa työskentelee paljon naisia.
Kosonen painottaa, ettei Suomessa ole varaa hukata yhtäkään hyvää tekijää, joten hallituksen toiveena on laajentaa hakijajoukkoa.
– Pitäisi luoda sellaiset mahdollisuudet ihan kaikille sukupuolesta, taustasta tai maantieteestä riippumatta, että kaikilla on mahdollisuus kurottaa parhaimpaansa ja kokea tekevänsä mahdollisimman merkityksellistä työtä.
Miten hallitus voi konkreettisesti tukea jaloa tavoitetta?
Ministeri lupaa, että konkreettisia keinoja on tulossa: ministeriö esimerkiksi aloittaa lähiviikkoina korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelman tekemisen.
Sen tarkoitus on tarkastella keinoja, joilla voidaan lisätä korkeakoulutuksen tasa-arvoa esimerkiksi sukupuolesta tai asuinpaikasta riippumatta.
Suunnitelman on määrä valmistua ensi vuoden loppuun mennessä.
Jos nuorten työelämä on koronaviruksen vuoksi solmussa, tilanne on ikävä myös harrastuksissa.
Urheiluseuroille viruksen mukanaan tuomat rajoitukset ovat aiheuttaneet huomattavia tappioita.
Jo aiemmin opetus- ja kulttuuriministeriö julkistivat haettaviksi liikunta- ja urheiluseuroille sekä liikunnan koulutuskeskuksille suunnattuja erityisavustuksia lähes 20 miljoonan euron edestä.
Hakuaika on päättynyt, ja nyt ministeriö selvittää, millaisia hakemuksia on tullut ja mihin asti rahat riittävät.
Kosonen uskoo, että kun rajoituksia aletaan purkaa, myös seurojen varainhankinta palautuu osittain.
– Aivan selvää on, ettei se täysin vielä pysty normalisoitumaan. Vaikeaa on varmasti joka alalla, eikä urheilu ole ainoa, joka on kolhuja kokenut.
Ministerin mielestä hallituksella on osavastuu siitä, että liikuntakenttä säilyy elinvoimaisena ja sekä lapset ja nuoret että aikuiset pääsevät urheilun ja liikunnan pariin.
– Meillä on lisätalousarviossa myös tähän liittyviä ehdotuksia hallitukselle päätettäväksi.
Juttu päivitetty kauttaaltaan klo: 13:00.