Koronavirus, brexit, Turkki – suuret uutiset ovat värittäneet EU-komission sataa ensimmäistä päivää
Koronaviruksen leviäminen Euroopassa sekä Kreikan ja Turkin rajatilanteen kiristyminen veivät suurimman huomion, kun EU-komissio esitteli maanantaina sadan ensimmäisen päivän saavutuksiaan.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen huomautti, että sata päivää sitten esillä oli vaikeita asioita, mutta puheenaiheet olivat hieman erilaisia kuin nyt. Silloin esimerkiksi EU:n ja Turkin välisestä sopimuksesta ei juuri puhuttu, vaikka maahanmuutto olikin esillä.
– Olemme keskellä syvää dilemmaa. Kreikan ja Turkin rajan tapahtumat osoittavat selkeästi poliittisesti motivoituneen paineen EU:n ulkorajoilla. Siirtolaiset rajalla tarvitsevat apua, ja Kreikka tarvitsee apua myös, von der Leyen sanoi tiedotustilaisuudessaan.
Muitakin suuria muutoksia on mahtunut komission alkukauteen. Komission aloittaessa joulukuun alussa EU:ssa oli vielä 28 jäsenmaata, mutta tammikuun lopussa brexit toteutui ja Britannia erosi virallisesti unionista.
Neuvottelut Britannian ja EU:n tulevasta suhteesta alkoivat viime viikolla. Merkittävää edistystä pitäisi saavuttaa jo seuraavien sadan päivän aikana, sillä neuvottelujen etenemistä arvioidaan kesäkuussa.
Noustessaan EU-komission puheenjohtajaksi, saksalainen Ursula von der Leyen luetteli pitkän listan asioita, joita hän aikoi ensimmäisten sadan päivän eli noin kolmen kuukauden aikana toteuttaa. Paperilla von der Leyen onkin onnistunut ruksimaan yli toteutettuja kohtia.
Kun STT kysyi joukolta suomalaisia europarlamentaarikkoja arvioita komission onnistumisesta, moni kehui kunnianhimon tasoa. Komissio on esitellyt muun muassa laajan vihreän kehityksen ohjelman ja suuntaviivoja tekoälyn sääntelyyn.
Tavoitteita on maalattu suurella pensselillä, mutta varsinaisia lainsäädäntöehdotuksia on esitelty vähemmän.
Vihreiden europarlamentaarikko Heidi Hautala näkee kuitenkin, että laaja-alaisuudessa on etunsa.
– Komissio on aivan selvästi oivaltanut sen, että me emme voi enää ratkaista yhtä asiaa kerrallaan, vaan pitää katsoa laajempia ilmiöitä, Hautala sanoo.
Hänen mukaansa konkreettisten esitysten puutteen vuoksi ei voi vielä olla täysin luottavainen siihen, asiat etenevät niin kuin komissio on kaavaillut.
Miapetra Kumpula-Natri (sd.) pitää hyvänä komission lähestymistapaa ilmastotoimiin ja siihen, että suunnitteilla on oikeudenmukaisen siirtymän rahasto, jolla pyritään tukemaan niitä alueita, joissa fossiilisista energianlähteistä luopuminen voi aiheuttaa esimerkiksi työpaikkojen menetyksiä.
– Ilmastotoimet eivät saa langeta pieni- ja keskituloisten maksettaviksi. Green Dealin on oltava oikeudenmukainen, Kumpula-Natri painottaa.
Keskustan Elsi Katainen sanoo, että vihreän kehityksen ohjelman esittely jäi vajaaksi biotalouden ja puurakentamisen osalta. Katainen korostaa, että ne ovat tärkeä osa kiertotaloutta ja hiilineutraaleja ratkaisuja.
Perussuomalaisten Laura Huhtasaari ei puolestaan näe komission alkukaudessa paljoa kehuttavaa. Hänen mukaansa komissiolta uupuu selkeä strateginen näkemys Euroopan tulevaisuudesta.
– Eniten komissio on ollut esillä ensimmäisten sadan päivän aikana ilmastohysterian lietsomisessa, mikä on selkeä komission poliittinen lempilapsi, jolla se yrittää profiloitua. Euroopan teollisuuden kilpailukyky on täysin alisteista komission ilmastoradikaalille linjalle, Huhtasaari vastaa STT:n kyselyyn.
Suomalaismepit näkevät myös puutteita komission geopoliittisissa pyrkimyksissä. Von der Leyenin komissio on luvannut olla ”geopoliittinen komissio”, mutta määritelmä on saanut osakseen runsaasti kritiikkiä.
Henna Virkkunen (kok.) pitää geopoliittisen lähestymistavan luomista vaikeana, koska jäsenmaiden kannat ovat hajallaan ulkopoliittisissa päätöksissä. Samaa sanoo demareiden Kumpula-Natri.
– Tämä oli ehkä liian kova lupaus, ja näytöt ovat jääneet toistaiseksi vähäisiksi. Ongelma on ennen kaikkea siinä, että komissiolla ei ole toimivaltaa ottaa geopoliittista roolia, Kumpula-Natri pohtii.
Vaikea kysymys on myös maahanmuutto. Kevään aikana komissiolta odotetaan uutta esitystä EU:n yhteisestä maahanmuuttopolitiikasta.
– Sen saaminen läpi jäsenmaissa vaikuttaa todella vaikealta, Virkkunen arvioi.
Huhtasaari ennakoi, että maahanmuuttopaketissa nousee jälleen esille tulijoiden jako jäsenmaiden välillä. Tällä taakanjaolla ei hänen mukaansa ole menestymisen mahdollisuuksia.
Konkretian lisäämiseksi komission on saatava selvyys tulevasta rahankäytöstä. Sadan päivän satoa maanantaina esitellyt Von der Leyen vetosi jäsenmaihin, jotta sopu EU:n monivuotisesta budjetista saavutettaisiin mahdollisimman pian.
Jäsenmaiden välissä neuvotteluissa ei ole vielä löydetty yhteisymmärrystä muun muassa siitä, kuinka suuri budjetin tulisi olla.
– Tarvitsemme sitä päästäksemme eteenpäin. On jo kovin myöhä, von der Leyen sanoi.
Pikaista sopua EU-budjetista toivoo myös esimerkiksi kokoomuksen Virkkunen.
– Vasta se mahdollistaa ohjelmien ja tavoitteiden toteuttamisen. Nythän yksi komission perusongelma on, ettei sen lupauksiin ja tavoitteisiin ole varattuna rahoitusta ollenkaan siinä mitassa kuin olisi tarpeen, Virkkunen sanoo.