Koronavilkku-sovellukselle tavoitellaan miljoonaa käyttäjää kuukaudessa – käyttö ei vaadi henkilötietoja
Koronavirussovellukselle tavoitellaan miljoonaa käyttäjää ensimmäisen käyttökuukauden aikana, kertovat suomalainen teknologiayritys Solita ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.
Korona-altistumisia seuraava ja tartuntaketjujen katkaisua nopeuttava Koronavilkku-mobiilisovellus on määrä julkaista, kun tartuntatautilain väliaikainen muutos astuu voimaan 31. elokuuta.
– Sovelluskaupoissa on normaalia tiukemmat säännökset viruksen seurantasovelluksien suhteen. Jokaisessa maassa sellaisia saa olla vain yksi, Solitan terveys- ja hyvinvointitoimialan johtaja Risto Kaikkonen kertoo STT:lle.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL vastaa sovelluksesta Suomessa. Solitan luoman sovelluksen testikäyttö aloitettiin tiistaina 4. elokuuta.
Sovelluksen tarkoitus kertoa käyttäjälleen, jos tämä on ollut koronavirustartunnan saaneen ihmisen läheisyydessä ja ohjeistaa jatkotoimenpiteistä.
Kaikkonen sanoo, että Koronavilkusta on ollut tarkoitus tehdä mahdollisimman yksinkertainen ja käyttövarma. Tämä tarkoittaa myös selkeää ulkonäköä ja ohjeita. Muistin osalta puhutaan ”ennemmin kilotavuista kuin megatavuista”.
– Käyttöönottoon vaaditaan vain muutama painallus. Kun bluetooth-yhteys aktivoidaan taustalle käyttöön, anonyymit numerosarjat vaihtuvat, vaikka sovelluksen sulkisi.
– Tämä sovellus ei tarjoa pizzaa tai pelejä. Tämä tekee vain yhden tärkeän asian, mikä sille on laissa määritelty, Kaikkonen tiivistää.
Akunkaan ei pitäisi kulua hujauksessa tyhjäksi sovelluksen toimiessa. Bluetooth-yhteys toimii matalaenergiaversiona, jonka vaikutuksen akunkestoon tulisi olla minimaalinen Solitan mukaan. Sovellus toimii Kaikkosen mukaan käyttöjärjestelmätasolla taustalla, eikä sen yläpuolella kuten esimerkiksi sosiaalisen median mobiilisovellukset.
Sovellus ei vaadi henkilökohtaista tunnistautumista, eikä se lähetä minkäänlaisia sijaintitietoja. Sen sijaan se hyödyntää jokaisen sovelluksen luomia anonyymejä numerosarjoja, jotka puhelimet havainnoivat bluetooth-yhteyden kautta.
Kun kaksi sovellusta käyttävää puhelinta on riittävän kauan tarpeeksi lähellä toisiaan, puhelimet tallentavat niiden vaihtamat koodit. Sovellus päivittyy maksimissaan viiden minuutin välein, laitteesta riippuen.
– Ideana on, että käyttäjien etäisyys on enintään kaksi metriä ja aikaa tuossa etäisyydessä vietetään yli viidentoista minuutin verran. Vain tällaiset tartunnan mahdollistavat kohtaamiset tallentuvat puhelimen tietoihin. Parametrejä voidaan muuttaa, jos tarve vaatii, Kaikkonen avaa.
Seinien läpi matalaenergiaversion yhteys ei mene, joten toisesta tilasta tulevia valetartuntoja ei pitäisi syntyä.
Mikäli sovelluksen käyttäjä sairastuu koronavirukseen, hän voi lähettää koodinsa Kelan hallussa olevaan taustajärjestelmään. Tämän jälkeen muiden puhelimien sovellukset voivat verrata tallentuneita koodeja niihin, mitä ne ovat kohdanneet. Jos sairastuneen koodi löytyy kohdatuista, käyttäjä saa tiedon altistumisestaan.
– Terveydenhuollon ammattilaiset toimittavat sairastuneelle koodin, jonka hän voi itse toimittaa Kelan taustajärjestelmään. Altistuneelle sovellus antaa toimintaohjeet jatkoa varten.
Koronavilkku on tulossa ladattavaksi Apple- ja Google Play-sovelluskauppoihin. Se toimii Applen ja Googlen yhdessä luomassa rajapinnassa, mikä on käytössä iOS- ja Android-käyttöjärjestelmissä.
Sovellus vaatii Android-puhelimissa vähintään käyttöjärjestelmän 6.0 ja Applella puolestaan iOS 13.5:n toimiakseen. Lisäksi puhelimessa pitää olla tietty bluetooth-tuki, joka on ollut puhelimien vakiovaruste 2010-luvun puolivälistä saakka.
Suurin osa puhelinvalmistajista käyttää aiemmin mainittuja sovelluskauppoja, mutta eivät kaikki. Esimerkiksi Huawein uudempiin puhelimiin ei tällä hetkellä sovellusta ole mahdollista saada Android-käyttöjärjestelmästä huolimatta.
THL:n tiedonhallintajohtaja Aleksi Yrttiaho muistuttaa, että suomalaiset ovat monessa tilanteessa ilmaisseet halunsa auttavalle sovellukselle.
– Olemme tällä hetkellä sellaisessa tilanteessa, että on oikea aika ottaa sovellus käyttöön. Kun tartuttavuutta kuvaava R-luku on jatkanut nousuaan, saamme keinon hallita tartuntoja, Yrttiaho sanoo.
– Uskon, että jos koronatilanne olisi jatkunut kesän tapaan rauhallisempana, olisi kansalaisten motivaatio ladata sovellus matalampi. Nyt meillä on tässä tilanteessa yksi apukeino lisää, jota meillä ei keväällä ollut.
Hän kertoo, että Kyberturvallisuuskeskus on tehnyt sovellukselle auditoinnin ja sovellukselle tehdään vielä lisää tietoturvatestejä.
Solitan Kaikkonen kertoo, että viranomaisillakaan ei ole saatavilla sovelluksen kautta muuta kuin anonyymejä tietoja. Tietoturvariskit ovat pyritty minimoimaan, kun henkilö- tai sijaintitietoja ei jaeta.
Solita ja THL uskovat, että tämä myös kasvattaa suomalaisten luottamusta sovelluksen lataamiselle.
– Toivomme, että suomalaiset uskaltavat luottaa siihen, että sovelluksella ei ole mitään mahdollisuutta tai tarkoitusta rikkoa yksityisyydensuojaa. Toivon itse erityisesti, että paljon liikkuvat ihmiset lataisivat tämän heti kun voivat. Yksi riski toki on se, että terveydenhuollon ammattilaiset eivät koe hyväksi heidän omaa ammattilaiskäyttöliittymäänsä sovelluksesta. Tämä ei saisi myöskään hidastuttaa yhtään tartuntaketjujen ansiokasta jäljitystyötäkään, Kaikkonen pohtii.
Juttua korjattu 11.elokuuta kello 15.54: 10. elokuuta julkaistussa STT:n jutussa kerrottiin virheellisesti, että koronavirussovelluksen toimintaperiaatteessa käytettäisiin barometrejä. Sovelluksessa käytetään parametrejä.