Korona päästämässä kriisikunnat väliaikaisesti pälkähästä – ministeriö linjannee lykkäyksestä elokuun aikana
Valtiovarainministeriö suunnittelee koronakriisin seurauksena lykkäystä, joka estäisi väliaikaisesti kuntien joutumista kriisikuntamenettelyyn. Ministeriö ja kunta-alan toimijat kuitenkin uskovat, että menettelyyn joutuvien kuntien määrä on kasvamassa lähitulevaisuudessa.
Neuvotteleva virkamies Vesa Lappalainen ministeriön kunta- ja aluehallinto-osastolta kertoo STT:lle, että ministeriö linjaa asiasta tarkemmin oletettavasti elokuun aikana.
– Viimeistään silloin päätös täytyy tehdä, koska kunnatkin tarvitsevat sitä tietoa.
Kuntalain mukaan tietyt kriteerit täyttävä kunta voi joutua ministeriön aloittamaan arviointimenettelyyn. Muotoilu ei siis ole ehdoton, eikä siksi Lappalaisen mukaan vaatisi lakimuutosta.
Linjauksen muotoilu ja voimassaoloaika ovat vielä auki. Lappalainen arvioi, että kunnat saavat kriisimenettelyyn joutumiselle kahden vuoden lykkäyksen.
Ministeriön linjauksen on tarkoitus koskea kaikkia kuntia, mutta se tulee erityisenä helpotuksena 13 kunnalle, joiden taloustilannetta ministeriö on seurannut viime vuosina.
Vuonna 2015 muuttunut kuntalaki velvoittaa kuntia maksamaan niiden taseeseen kertyneen alijäämän pois viidessä vuodessa. Jos tämä ei onnistu, arviointimenettely voidaan aloittaa.
Aikarajaa olisi sovellettu ensimmäistä kertaa tämän vuoden päättyessä, ja se olisi tullut vastaan yhdeksällä kunnalla. Kyseessä ovat Akaa, Haapajärvi, Hankasalmi, Humppila, Kihniö, Muonio, Pielavesi, Raasepori ja Vaasa. Niistä seitsemän tai kahdeksan olisi Lappalaisen arvion mukaan ollut päätymässä kriisikuntamenettelyyn.
– En ota kantaa, mitkä kunnat siihen joukkoon kuuluvat. Näistä suurimmalla osalla alijäämä on kuitenkin vain kasvanut määräajan aikana, hän sanoo.
Parin vuoden päästä vastaava takaraja olisi kohdannut Jämijärveä, Kauhajokea, Kemijärveä ja Teuvaa. Niistä osa on täyttänyt kriisikuntien muut merkistöt jo aiemmin.
Lykkäys tulee liian myöhään Lapinjärvelle, jossa kriisikuntamenettely on alkamassa elo–syyskuun vaihteessa. Se on ainoa kunta, joka joutuu tänä vuonna arviointimenettelyyn.
Huomattavaa on, että pienten kuntien ohella tarkkailussa on ollut jopa yli 10 000 asukkaan kaupunkeja. Joukosta kooltaan selvästi suurin on 67 000 asukkaan Vaasa, jossa on nähty vuoden sisään kolmet yt-neuvottelut kriisikuntamenettelyn välttämiseksi.
Uusi alijäämäpykälä voi koskea valtaosaa Suomen kunnista hyvin pian. Valtiovarainministeriö arvioi huhtikuussa julkaistussa kuntatalousohjelmassaan, että vuoteen 2024 mennessä jopa yli 200 kunnalla olisi taseeseen kertynyttä alijäämää.
Joukko kattaisi yli kaksi kolmasosaa Manner-Suomen kunnista. Myös kaikista yli 40 000 asukkaan kunnista 80 prosenttia olisi raportin mukaan alijäämäisiä.
Koko 2010-luvun ajan uusien kriisikuntien määrä oli vakaa.
Kuntalakiin kirjatut määritteet rikkoi vuosittain noin viisi kuntaa vuodessa, ja käytännössä käynnistettyjä menettelyjä oli vielä vähemmän: parina vuonna jopa pyöreä nolla.
Lappalainen uskoo, että kriisikuntien määrässä on luvassa pientä tasaista kasvua, joka olisi toteutunut koronakriisistä huolimatta.
– Mitään tarkkaa ennustetta ministeriössä ei ole tehty, koska sote-uudistuksen tarkat vaikutukset ovat kesken, hän sanoo.