Korona ei sammuttanut ikäihmisten optimismia
Koronapandemian aiheuttamat rajoitukset lisäsivät ikäihmisten yksinäisyyttä ja eristivät heitä läheisistään.
Hoivakodeissa siirryttiin laitosmaiseen suuntaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusten (THL) perusteella useimmat ikäihmiset olivat kuitenkin tyytyväisiä elämäänsä myös poikkeustilan aikana.
Aktiiviset eläkeläiset Sini-Sisko Savolainen, Marja-Terttu Joonas ja Lilja Haraholma kokoontuvat kerran viikossa Tampereen Kyttälän Lähitorille opiskelemaan tabletti-tietokoneen käyttöä.
Siskokset Joonas ja Haraholma aloittivat kurssin jo ennen pandemiaa, joka kuitenkin keskeytti opinnot heti kättelyssä. Nyt pitkä odotus on ohi ja kurssi päässyt jälleen vauhtiin.
Korona-ajan poikkeusolot alkavat pikkuhiljaa helpottaa, Joonas kertoo.
– Ottaa kuitenkin aikaa, ennen kuin sitä osaa sopeutua normaaliin elämään ja uskaltaa liikkua vapaasti joka paikkaan. Pieni pelko vaikuttaa vielä takaraivossa.
Hänen mieltään kuitenkin rauhoitti jo ensimmäinen rokote. Savolainen ja Haraholma eivät ole kertomansa mukaan juuri kärsineet pandemiasta, mitä nyt uimahallin ei päässyt. Esimerkiksi käsityöt, koira ja pasianssi ovat tuoneet virkistystä arkeen. Nyt sitä tarjoaa myös tablettikurssi. Haraholma odottaa eniten, että voi lukea laitteellaan lehtiä ja seurata kuunnelmia.
– Nykyisin kaikki on verkossa. Tärkeintä on päästä terveydenhuollon palveluihin helpommin, ettei tuntisi itseään tyhmäksi ja epäkelvoksi, Savolainen huomauttaa.
– Kotona asuvilla iäkkäillä ja ympärivuorokautisen hoidon asiakkailla on ollut eriäviä kokemuksia korona-ajasta, taustoittaa THL:n erikoistutkija Sini Siltanen.
Kotona asuvista 63 prosentilla yhteydenpito ystäviin ja perheisiin väheni, ja 42 prosentilla yksinäisyys lisääntyi. Kuitenkin vain kolmanneksella toiveikkuus tulevaisuuden suhteen väheni, ja viidesosalla se jopa lisääntyi.
Elämänlaadussa, ruokailussa ja alkoholin käytössä ei kotona asuvilla juuri tapahtunut muutoksia. Tiedot ovat peräisin THL:n FinSote- ja Finger-tutkimuksista.
Yksinäisyyden kasvu näkyi myös vanhuspalvelujen asiakkaille osoitetussa Vanko-tutkimuksessa.
– Ympärivuorokautisessa hoidossa siirryttiin laitosmaisempaan suuntaan rajoitusten myötä. Kotihoidossa puolestaan jäätiin enemmän omien kotien vangiksi, kun esimerkiksi päiväkeskukset suljettiin ja myös kotihoito saattoi vähentyä.
Puolet vanhuspalvelujen asiakkaista ei päässyt ulos liikkumaan tarpeeksi.
Maskien käyttö häiritsi erityisesti kuulovaikeuksista kärsiviä ja saattoi aiheuttaa muistisairaille ahdistusta ja pelkotiloja. Asiakkaat olivat pääosin tyytyväisiä saamiensa palvelujen määrään, mutta reilu viidennes toivoi hoitajilta enemmän aikaa.
Noin 70 prosenttia kaikista vastaajista kertoi olevansa elämäänsä tyytyväinen myös koronan aikana.
– Se kertoo ikäihmisten sopeutuvuudesta. Monet ovat kokeneet vastoinkäymisiä myös aiemmin ja voivat ammentaa elämänhistoriastaan selviytymiskeinoja. Ikäihmiset ovat myös tottuneet olemaan paljon kotona.
Siltasen mielestä yksinäisyyden ehkäisyyn ja virkistysmahdollisuuksien tarjoamiseen pitäisi kiinnittää huomiota, jos tulee uusia poikkeusaikoja.