Korona-aika kasvatti kotitalouksien talletuksia, ovatko edessä kulutusjuhlat vai pihistely? – Olli Rehnin arvio on "laajalla keskikentällä"
Suomen Pankin mukaan kotitalouksien talletukset ovat kasvaneet nopeasti korona-aikana.
Helmikuun lopussa kotitalouksien talletuskanta oli yhteensä lähes 105 miljardia euroa, mikä on 9,1 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Kotitalouksien talletustileillä olevista varoista suurin osa eli noin 94,5 miljardia euroa oli helmikuussa käyttelytileillä. Määrä on 11,4 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin.
Ekonomistit ja keskuspankkiirit ympäri maailman pohtivat nyt sitä, millä vauhdilla säästöt purkautuvat koronakriisin hellittäessä, Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn sanoi etätapaamisessaan Politiikan toimittajien yhdistyksen kanssa.
Arviot vaihtelevat suuresti. Rehnin mukaan osa uskoo, että kriisin jälkeen mennään 1920-luvun kulutusjuhlaan, kun taas toiset arviot painottavat sitä, ihmiset ovat pysyvästi varovaisempia varainkäytössään.
– Ehkä oma arvioni on jossain siellä laajalla keskikentällä. Kyllä talletusten purkautuminen tulee näkymään, mutta jonkin verran tämä kriisi tulee jättämään myöskin pysyviä arpia, ja se tulee heijastumaan ihmisten kulutusalttiuteen, Rehn sanoo.
Asuntokauppakin on käynyt koronakriisissä, mutta Rehnin mukaan Suomen asuntomarkkinoilla ei ole tällä hetkellä kuplan aineksia.
– Suomen asuntomarkkinoiden kuva on karkeasti se, että pääkaupunkiseudulla hintataso nousi parin, kolmen prosentin luokkaa, ja hieman myös Tampereella, Oulussa ja Turussa, mutta muualla Suomessa se on edelleenkin laskenut. Eli Suomen asuntomarkkina on edelleenkin hyvin kahtiajakautunut ja eriytynyt.
Rehn sanoo olleensa reilu vuosi sitten huolissaan siitä, että pandemia johtaa kovaan äkkipysähdykseen maailmantaloudessa ja Suomen taloudessa. Asuntomarkkinoillakaan ei silti nähty romahdusta elvyttävän rahapolitiikan ansioista.
– Tämä on konkreettinen esimerkki siitä, millä tavalla rahapolitiikka vaikuttaa kansantalouteen ja heijastuu ihmisten arkiseen elämään.