Kompromissi EU:n elpymisvälineestä tuskin valmistuu juhannussaunaan
Tällä viikolla alkavat varsinaiset neuvottelut EU:n jättimäisestä koronaelpymispaketista, kun EU-maiden johtajat istuvat ruutujensa ääreen juhannusaaton videohuippukokouksessa. Esimakua saatiin tiistaina eurooppaministerien valmistellessa neuvotteluja omassa videokokouksessaan.
Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) piti ennen tiistain kokousta hyvänä, että jäsenmaat pääsevät peilaamaan kompromissivalmiutta EU-komission ehdottamasta monivuotisesta budjetista ja siihen kytkeytyvästä 750 miljardin euron elpymisvälineestä.
Keskusteluista on povattu vaikeita, sillä pureskeltavana on suuri ja monimutkainen kokonaisuus.
Elpymisväline on tarkoitus rahoittaa komission ottamalla yhteisellä lainalla. Siitä jaettaisiin noin 500 miljardia euroa jäsenmaille tukina ja 250 miljardia lainoina koronakriisin jälkeiseen talouden jälleenrakentamiseen.
Monivuotisessa budjetissa puolestaan linjataan EU:n rahankäytöstä seuraavien seitsemän vuoden ajaksi. Komission päivitetty ehdotus vuosien 2021–2027 rahoituskehykseksi on noin 1 100 miljardia euroa, joten elpymisväline ja budjetti muodostavat yhdessä noin 1 850 miljardin euron kokonaisuuden.
Hallitus on linjannut, että komission ehdotus ei ole sellaisenaan Suomen hyväksyttävissä. Se haluaa, että elpymisvälineen kokoa pienennettäisiin ja lainojen osuutta kasvatettaisiin.
Lisäksi hallitus on toivonut, että elpymisvälineen voimassaoloaikaa rajattaisiin lyhyemmäksi kuin komission esittämä neljä vuotta ja yhteisen lainan takaisinmaksuaikaa lyhennettäisiin esitetystä 30 vuodesta.
Tuppurainen ei halunnut asemoida Suomea mihinkään tiettyyn kerhoon suhteessa muihin jäsenmaihin. Hänen mukaansa Suomi hakee eri asioissa eri puolilta unionia ymmärrystä ja tukea näkemyksilleen. Aluekehitys- ja koheesiorahojen suhteen sitä voi löytyä esimerkiksi itäisistä jäsenmaista ja maatalouskysymyksissä Ranskasta.
– (Budjetin) kokonaistasossa varmasti Suomikin on hyötynyt siitä, että on ollut tällainen säästäväinen nelikko, joka on pitänyt kokonaistasokeskustelua esillä, vaikkakaan meidän linja ei ole niin tiukka.
Säästäväinen eli nuuka nelikko viittaa Ruotsiin, Tanskaan, Hollantiin ja Itävaltaan, jotka ovat puolustaneet tiukkaa talouslinjaa budjettineuvotteluissa. Tuoreiden mediatietojen perusteella Tanska on kuitenkin pehmentämässä kantojaan.
Tällä viikolla neuvotteluissa nähdään vasta alkua, sillä kompromissin ei odoteta valmistuvan juhannuksen huippukokouksessa.
Tuppuraisen mukaan odotettavissa on, että huippukokouksia johtava Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel tekisi perjantain kokouksen jälkeen jäsenmaille uuden ehdotuksen, eli niin sanotun neuvottelulaatikon, jonka pohjalta sopua ryhdyttäisiin tavoittelemaan toden teolla heinäkuussa.