Kommentti: Eriarvoistumiskehitykseen puuttuminen ei vakuuta oppositiota, mutta tulevien sukupolvien piikkiin ei voi elää
Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) keskiviikkona esittelemä budjetti ei sisältänyt yllätyksiä.
Menoleikkaukset ja veronkorotukset eivät kuulu ensi vuoden suunnitelmiin, koska hallitus haluaa jatkaa talouden suotuisaa kehitystä ja ylläpitää ostovoimaa.
Menokuri on nyt kuitenkin hyvin tiukka ja budjetti sisältää lähinnä tuttuja, hallituksen jo aiemmin tekemiä päätöksiä.
Orpo kertoikin tiedotustilaisuudessa, että valtiovarainministeriön omassa parin päivän neuvottelussa budjettipohjaan tehtiin vain 2,8 miljoonan euron lisäys.
Summa koostuu lisäyksestä rajavartiolaitoksen toimintamenoihin Helsinki-Vantaan lentokentällä ja influenssarokotuksesta pienille lapsille.
Varhaiskasvatuksen tasa-arvon ja osallistumisasteen edistämiseen kohdennetaan 10 miljoonaa euroa.
Orpon mukaan kyseessä on erittäin tärkeä raha, ”koska tiedämme, että eriarvoistumiskehitys lähtee pienestä lapsesta”.
Orpo sanoi, että monesti käy niin, etteivät kaikkein heikoimmassa asemassa olevien perheiden lapset pääse varhaiskasvatukseen.
Oppositio pillastui välittömästi Orpon perusteluista, koska hallitus päätti lähes heti kautensa aluksi rajata subjektiivista päivähoito-oikeutta 20 tuntiin viikossa silloin, kun toinen vanhemmista on kotona.
Täysiaikaista hoito-oikeutta voi hakea sosiaalisin perustein, mutta käytäntö koetaan vaikeaksi, nöyryyttäväksi ja eriarvoistavaksi. Iso osa kunnista onkin päättänyt jättää hoito-oikeuden rajaamisen käyttämättä.
Pienimpiä päivärahoja ja takuueläkettä korotetaan ensi vuonna 30 miljoonan euron summalla.
Sekään ei tyydytä oppositiota, koska perusturvaetuuksien indeksikorotukset on jäädytetty vuosiksi 2017–2019.
Keskustastakin on kuulunut kannanottoja sen puolesta, että jäädytykset pitäisi purkaa etuajassa talous- ja työllisyystilanteen paranemisen vuoksi.
Hienona eleenä voivat kaikki varmasti kuitenkin pitää sitä, että pienituloisten perheiden alle 20-vuotiaille toisen asteen opiskelijoille myönnetään 46,80 euron kuukausittainen oppimateriaalilisä.
Kaikilla ei ihan oikeasti ole varaa vaikkapa lukiokirjoihin.
Hallitus tietää, että talouden ohjaksia ei ole nyt varaa isommin löysätä.
Kaiken talous- ja työllisyystyytyväisyyden keskellä täytyy kerätä puskureita pahemman päivän varalle. Talouskasvun tiedetään hidastuvan ensi vuonna ja kauppasodankin riski on suuri Donald Trumpin hallitessa. Se voisi iskeä isosti vientivetoiseen Suomeen.
Kirsikkana kakun päällä on Suomen onneton huoltosuhde.
Orpo korostikin, että näin vahvassa talouden vireessä ei voi elää tulevien sukupolvien piikkiin, erityisesti kun tiedetään, kuinka vaikea 2020-luku tulee olemaan.
Kiireisiä asioita ovat kuitenkin maatalouden tuottavuuskriisi ja Itämeren tilanne. Sinilevälautat ovat tänä kelluneet tänä kesänä kaikkien silmien edessä.
Orpo lupasi, että kuun lopussa pidettävässä hallituksen yhteisessä budjettiriihessä mietitään vielä toimia molempiin ongelmiin. Niitä valmistelevat parhaillaan asianomaiset ministerit.
Rahaministerin ja tietysti koko hallituksen haave on, että ensi vuonna tähän aikaan esiteltävän budjetin alijäämä olisi korkeintaan nolla pilkku jotain, vielä mieluummin velkaantuminen olisi jo pysäytetty kokonaan.
Hallituksen vauhti on kieltämättä ollut hurja.
Se sai edelliseltä hallitukselta perinnöksi 6,6 miljardin euron alijäämän, tasan vuosi sitten tehty talousarvio rakentui 3,2 miljardin alijäämälle ja nyt vastaava luku on 1,7.
Lainatarve pienenee tosin nyt suuresti siksi, että Suomen Vientiluotto Oy maksaa 1,4 miljardin euron edestä lainojaan takaisin valtiolle etuajassa.
Orpo esitteli keskiviikkona budjettiaan herkistynein mielin. Hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamista hehkuttaessaan hän muisti välittömästi sanoa, että helpotuksesta ei ole syytä huokaista.
– Harmittaa, että vahvassa talouden suhdanteessa joudutaan edelleen tekemään alijäämäinen budjetti, Orpo huokaisi.
Hänen mukaansa Suomella on melkeinpä positiivinen ongelma: työttömiä on lähes 300 000, mutta avoimia työpaikkojakin on runsaasti. Ne pitäisi siis saada kohtaamaan.
Tästä kuullaan varmasti lisää budjettiriihen jälkeen. Ensi vuonna työn perässä muuttamista avitetaan joka tapauksessa esimerkiksi työasuntovähennyksen korottamisella 250 eurosta 450 euroon.
Budjetissa jaetaan nyt murusia sinne tänne, mutta ei isommin minnekään.
Opposition kritiikissä on siinä mielessä perää, että aiemmin tehtyjä eriarvoistavia leikkauksia paikkaillaan nyt pienemmillä summilla. Leikkauksia ja kiky-sopimuksia tehtiin kuitenkin siksi, että Suomi saataisiin nostettua suosta. Tuloksia on syntynyt, vaikka hinta on ollut kova.
Orpon kalvosulkeisen joukossa luki mietelause: ”Pitkän aikavälin ensimmäinen päivä on tänään”.