Hallituksen budjettiriihi loppusuoralla – koronamenot painavat alijäämän noin 10,7 miljardiin euroon
Hallitus on parhaillaan koolla Säätytalossa viimeistelläkseen neuvottelut ensi vuoden budjetista ja muun muassa työllisyystoimista.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) ja muut ministerit eivät kertoneet aamulla toimittajille yksityiskohtia budjettisovusta, jonka hallituspuolueiden puheenjohtajat löysivät tiistai-iltana. Julkisuudessa on kuitenkin jo paljon tietoa niin hallituksen työllisyystoimista kuin energiaveroistakin.
Tiedotustilaisuus budjettiriihen tuloksista on tänään kello 16.
Ensi vuoden budjetti painuu koronamenojen takia alijäämälle selvästi enemmän kuin mitä valtiovarainministeriö aiemmin ehdotti.
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) kertoi eilen, että alijäämäksi tulee noin 10,7 miljardia euroa.
Koronaviruspandemian hoito ei ole rahasta kiinni, Vanhanen vakuutti saapuessaan aamulla budjettiriiheen.
Vanhasen mukaan pelkästään koronavirustestaamiseen on budjetissa varattu 1,4 miljardia euroa. Luku on laskettu 30 000 päivittäisen testauksen mukaan.
Vanhasen mukaan neuvotteluissa käydään tänään pääluokkakohtainen käsittely, jossa käydään läpi kaikki tulot ja menot koko hallituksen kanssa.
Tavoitteena on, että velkaantumisaste taittuisi vuonna 2030.
– Siltä pohjalta on kestävyystiekarttaa rakennettu, Vanhanen sanoi.
Keskustan puheenjohtajan Annika Saarikon mukaan turpeelle tuleva veronkorotus on osa hallituksen ilmastotyötä. Kysymys ei ole puolueelle helppo, sillä kansanedustaja Hannu Hoskonen (kesk.) arvosteli veronkorotusta jo eilen voimakkaasti.
– Ilman muuta tämä on ollut yksi ison väännön kohde, mutta olemme tyytyväisiä siitä, että nämä ratkaisut on saatu tehtyä, Saarikko sanoi toimittajille Säätytalolla.
Energiaturpeen verotus on STT:n tietojen mukaan kiristymässä odotetusti muiden lämmityspolttoaineiden kanssa. Hallitus sopi jo aiemmin, että lämmityspolttoaineiden veroa kiristetään sadalla miljoonalla eurolla.
Saarikko ja elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) viittasivat molemmat jo aiemmin tehtyihin päätöksiin.
– Sadan miljoonan lämmityspolttoaineiden nostamiseen oli sitouduttu, ja nyt kaikki nousevat samassa suhteessa. Se on sellainen kompromissi, joka viideltä puolueelta saatiin aikaiseksi, Lintilä sanoi.
Vihreiden ilmastoministerin Krista Mikkosen mielestä ratkaisu johdattaa Suomea kohti tavoitetta hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä. Myös vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo sanoi olevansa ”erittäin hyvillä mielin”.