Kiinteistökuningattarena tunnettu Kaisa Liski on keskustan valtuutettu ja poliittisesti aktiivi – "Olisin pirun hyvä asuntoministeri"
Kiinteistökuningattarena suurelle yleisölle tutuksi tullut Kaisa Liski, 50, ryhtyi yrittäjäksi kaksi vuotta sitten. Kiinteistönvälitysketju kantaa hänen nimeään.
Tähdittämissään televisiosarjoissa Liski näyttäytyi hyvin määrätietoisena ja itsevarmana, eikä hän pidä kynttilää vakan alla Suomenmaan haastattelussakaan.
– Tv-ohjelmat eivät olleet juttuja, joita olisin tarvinnut. Jo niitä ennen myin tosi paljon, olin erittäin menestynyt, ansioitunut ja moneen kertaan palkittu, hän sanoo istuessaan Riihimäen-toimistonsa design-tuolilla.
Kaisa Liski LKV -toimistoja on myös Helsingissä, Mäntsälässä ja Kuopiossa. Ne sekä Helsingin toimiston yhteydessä sijaitseva lakitoimisto Koti & Perhe työllistävät kaikkiaan 29 ihmistä.
Liski kertoo, että taloudellinen kannattavuus on hänen kasvuyrityksestään toistaiseksi kaukana, mutta henkisesti toisen palveluksesta lähteminen on palkinnut.
– Ennemminkin tein itselleni työpaikan kuin perustin yrityksen. Hommasin itselleni mieluisia työkavereita ennemminkin kuin palkkasin työntekijöitä, hän kuvailee.
Liskillä on tulehtuneet välit entisen työnantajansa kanssa, mutta hän ei halua sanoa asiasta enempää kuin tämän:
– Kun minun tasoiseni ihminen – kova välittäjä, joka tuo paljon liikevaihtoa – lähtee perustamaan omaa yritystä, niin siihen ei varmasti suhtauduta positiivisesti.
Tosi-tv-sarjat Kiinteistökuningatar Kaisa, Kaisa ja puoli valtakuntaa sekä Kaisa ja luksuskodit nostivat Kaisa Liskin kiinteistönvälitysalan tunnetuimmaksi tekijäksi.
Toimiston hyllyillä on Kaisa-nalleja ja Kaisa-pipoja. Liski tosin sanoo, että hän olisi brändännyt itsensä ilman ohjelmiakin. Kaikkien kiinteistönvälittäjien kannattaatehdä niin, hän näkee.
Liski bongattiin ohjelmaan, kun hän esitteli asuntoa tv-alalla työskentelevälle pariskunnalle Helsingin Töölössä.
– Ohjelmat eivät tuoneet minulle muuta kuin tunnettuutta, mutta eivät ne vahvalta ihmiseltä paljon vieneetkään. Entinen työnantajani kyllä hyötyi tosi paljon, kun sai avustuksellani mainetta ja kunniaa.
Liski kokee, että hän olituotantoyhtiön pelinappula, eikä ohjelmien välityksellä hänestä syntynyt kuva ollut kovinkaan aito.
– Sieltä tuli vaatimuksia, että tukkaa ei saisi leikata, olisi hyvä pitää korkokenkiä, pukeutua värikkäästi ja kuvata meidän harrastusautojamme.
– Siitähän se sitten lähti. Pitkä tukka auki ja korkkarit jalassa hyppäsin autoon, jossa on 25 senttiä leveät takarenkaat ja V8-moottori, ja ajelin esittelemään taloa.
Liski muutti miehensä kanssa Hausjärvelle kuutisen vuotta sitten. Tuolloin hän odotti nyt 5-vuotiasta poikaansa. Liskillä on myös kaksi aikuista lasta.
Maalle muutto merkitsi myös puolueen vaihtumista. Vantaalla asuessaan Liski oli kokoomuksen varavaltuutettu, mutta viime kuntavaaleissa hän oli keskustan ehdokas Hausjärvellä ja pääsi valtuustoon.
Liskin mukaan hänestä tuli keskustalainen osin sattumalta. Hänellä on keskustalainen naapuri, jonka kanssa hän tulee hyvin juttuun.
– Hausjärven keskusta on edelleen hieman vanhoillinen, mutta lämminhenkinen. Ja se vanhoillisuuskin saattaa olla vain hämäläistä hitautta, Liski hymyilee.
Itseään hän kuvailee aikaansaavaksi päättäjäksi. Liski toimii ympäristölautakunnan puheenjohtajana.
– Siellä on ollut paljon pitkään roikkuneita asioita, olen nuijinut niitä päätöksentekoon aika ripeällä tahdilla.
– Minulla on kauhean turvallinen ja vahva olo siellä. Kaavoittaminen, maansiirto ja tiestöt ovat osaamisaluettani.
Liski olisi valmis heittäytymään politiikkaan tosissaan ja asettumaan eduskuntavaaliehdokkaaksi.
– Olisin ihan pirun hyvä asuntoministeri. Minä todellakin ymmärtäisin, millaisia asuntoja pitää rakentaa ja ketkä niitä oikeasti tarvitsevat. Uskaltaisin rajoittaa rakentamisen hintaakin.
Liski kertoo kuitenkin miettivänsä, sopiiko hän politiikkaan luonteeltaan ja profiililtaan. Hänellä ei esimerkiksi ole akateemista tutkintoa.
– Mitä tapahtuu naiselle, joka on näin kovaääninen ja määrätietoinen ilman sitä tohtorinväitöskirjaa? Runnovatko ne minut?
– En pelkää sitä, mutta mietin, onko minusta puolueelleni hyötyä. En tykkää tehdä asioita, joista ei ole hyötyä.
Liski sanoo, että päätös poliittisen uran edistämisestä pitää tehdä pikimmiten.
Uusien asuntojen rakentaminen on Liskin mukaan nykyisin liian kallista.
Hänen mielestään uudisrakentamisen laatuvaatimuksia tulisi keventää, jotta hintoja saisi alas.
– Eri rakennusvaiheisiin tarvitaan niin monta erilaista tarkastusta, dokumenttia ja sertifikaattia, että Suomessa ei kohta enää pysty rakentamaan asuntoja, joita suomalaisten palkkatasolla voisi ostaa.
Liski ärsyyntyy ”säädöskaaoksesta ja karmeasta byrokratiasta”.
– Tästä se ei voi tiukemmaksi enää mennä. Törmään viiteen eri tarkastajaan, kun käyn näyttämässä asiakkaalle asuntoa uudiskohdetyömaalla.
Liski kysyy, onko sillä oikeasti väliä, onko joku ruoteen väli 45 vai 47 senttiä, kun rakentamisen laatu on jo pitkään ollut maailman huippuluokkaa.
– Kaavoituksen ja rakentamisen valitusprosessit saavat minut myös näkemään punaista.
Etenkin pääkaupunkiseudulla asuntoja rakennetaan nyt kalliille alueille, mutta myytävien asuntojen hinnoissa on muuten kohtuullinen tasapaino, Liski näkee.
Hän sanoo, että nyt ollaan palattu sunnilleen siihen, missä oltiin ennen taantumaa kymmenisen vuotta sitten.
– Hurjaa hintojen nousua tai totaalisia romahduksia ei ole.
Liskin mukaan on toki alueita kuten Outokumpu, Varkaus ja Keminmaan takaperukat, joilla hintakehitys on lähtenyt selkeästi alaspäin kadonneiden työpaikkojen mukana.
Presidentinvaalien alla presidentti Sauli Niinistö esitti, että valtion tulisi tukea asuntojen arvon laskusta kärsiviä ihmisiä.
Liskin mukaan ajatus on kaunis, mutta vaikea toteuttaa.
– Entä jos oletkin muuttanut 30 vuotta sitten Uuteenkaupunkiin, ja tänä päivänä sieltä revitään käsistä joka ikinen läävä. Viekö valtio siitä osan? Ei.
– Ei sen kyllä mielestäni kuulu korvatakaan, jos on tehnyt väärän valinnan. Se on epäreilua, mutta elämähän on.
Kaisa Liski oli kiinteistönvälittäjien uranuurtajia myyntikohteiden stailauksessa ja ammattivalokuvaajien käytössä.
Hän vei nuhjuiset huonekalut pois ja toi tilalle tyyliä, koska asuntoja myydään myös mielikuvilla.
– Kun aloitin työt, tein seitsemässä viikossa firman myyntiennätyksen, viitisentoista vuotta alalla ollut Liski kertoo.
Kysymykseen, mistä hän otti työhönsä mallia, saa suorasukaisen vastauksen.
– Minä en käytä tilastoja, vaan teen niitä. En myöskään ota ideoita toisilta, vaan ne kehittyvät minulla itsekseen.
Liski ei kuitenkaan näe keskustan imagossa stailauksen tarvetta.
– Keskusta on pysynyt järkähtämättömänä oman linjansa edustajana, ja hyvä niin.
Liskillä on tosin yksi toive.
– Puheenjohtajan pitäisi tulevaisuudessa olla nainen. Koko kansan tyyppi ja kunnolla presidentillinen.
Liski sanoo pitävänsä keskustaa yrittäjien parhaana äänenkannattajana.
– Keskustalla on niin pitkät perinteet yrittäjyyden tukemisesta maaseutupuolueena. Yrittäjiä pitää auttaa.
Liskin mukaan yritystoiminnan verotus ja erityisesti palkkojen sivukulut ovat ”utopistisella tasolla”.
– Se, että yritystoiminnan saa kannattavaksi, on taikuutta tässä maassa. On täysin hyväntekeväisyyttä tarjota työpaikkoja, kun verotus on niin rajua.
Liskillä on ammatillinen itsetunto kohdillaan, mutta voiko hän myydä minkä tahansa asunnon?
Ei voi, Liski nauraa.
– Forssalainen kerrostalo-osake, johon tulossa putki-, sähkö-, katto- ja julkisivuremontit, ja taloyhtiössä on viisi samanlaista asuntoa myynnissä. Sitä ei osta kukaan, eikä sille voi tehdä mitään. Ilmaiseksi voisi antaa, mutta sittenkin ottajalle tulee se remonttien maksaminen.
Liski sanoo, että jopa kallellaan olevalla vähän homehtuneella vanhalla mökillä on enemmän toivoa.
– Sillä hometötteröllä voi olla mielikuva-arvoa yhdelle ainoalle ostajalle jossain.
Haastattelu on alun perin julkaistu Suomenmaan viikkolehdessä 29.3.2018. Lehden voit tilata täältä .