Kiinan uuden pistejärjestelmän pelätään ajavan suomalaisyrityksetkin valvomaan työntekijöitään myös vapaa-ajalla – plussaa voi saada vaippojen, miinusta oluen ostosta

Kiina

Kiinan uuden sosiaalisen luottoluokituksen järjestelmän pelätään johtavan siihen, että Kiinassa toimivat yritykset joutuvat valvomaan työntekijöitään jopa vapaa-ajalla.

Tällä on taas vaikutusta myös Kiinassa toimiviin lukuisiin suomalaisyrityksiin.

Uuden järjestelmän on määrä astua voimaan vuoden loppuun mennessä, ja se koskee niin kansalaisia, virkamiehiä kuin yrityksiä.

Järjestelmässä kansalainen tai yritys pisteytetään sen perusteella, miten hyvin hän on noudattanut sosiaalisia normeja ja sääntöjä.

Yrityksen osalta alentunut luottoluokitus voi johtaa sanktioihin, kuten veroetujen saamatta jäämiseen.

Käytännössä järjestelmän uskotaan mahdollistavan sen, että Kiinan hallitusta kritisoiva, yrityksen avainasemassa oleva henkilö voisi jatkossa alentaa yrityksen luottoluokitusta.

Tämän pelätään puskevan yrityksiä henkilöstönsä valvomiseen myös vapaa-ajalla.

–  Järjestelmä toimii niin, että jos avainasemassa oleva henkilö kirjoittaa esimerkiksi Kiinan hallintoa kritisoivia asioita internetiin tai vaikkapa myöhästyy lainanmaksussaan, se voi vaikuttaa hänen oman sosiaalisen pisteytyksensä lisäksi yrityksen luottoluokitukseen, sanoo Kiinassa toimivan suomalaisyrityksen Kolsterin laki- ja tavaramerkkiyksikön johtaja Leena-Maija Marsio STT:lle.

Tämä on nostanut huolta yrityksissä, mutta Marsion tietoon ei ole tullut, että säännös olisi juurikaan näkynyt suomalaisyritysten toiminnassa esimerkiksi niin, että suomalaiset yritykset olisivat ryhtyneet valvomaan henkilöstöään säännöksen vuoksi.

–  Vaikuttaa siltä, että valtio hakee yrityksiltä tällaista toimintatapaa. Länsimaalaisille yrityksille tämä on varsin vieras ajatus.

Sinologi ja Kiinan politiikkaa seuraavan uutiskirjeen Kiina-ilmiöiden kirjoittaja Jani Mustonen sanoo, että luottoluokituksella halutaan parantaa luottamusta ja läpinäkyvyyttä yhteiskunnassa.

–  Sillä halutaan lisätä taloudellista läpinäkyvyyttä ja saada yritykset tekemään oma osuutensa korruption torjunnassa.

–  Esimerkiksi rahoituslaitokset ovat Kiinassa huonossa jamassa, eikä kukaan tiedä, miten paljon niillä on roskalainoja. Säännöksellä halutaan suitsia tätä ja ohjata yrityksiä kohti niin sanottua moraalisempaa toimintaa.

Toinen tavoite valvonnassa on taas kasvatuksellinen, jonka tulkinta on monimutkaisempaa.

–  Se avaa oven totalitaristisille ajatuksille. Kiinan kommunistinen puolue haluaa, että ihmiset olisivat mahdollisimman lainkuuliaisia ja moraalisia. Sehän on osittain subjektiivista, miten järjestelmä tätä arvottaa.

–  Puolueen näkemys hyvästä kansalaisesta on hyvin konservatiivinen. Hän on ainakin sellainen, joka ei herättele liikaa kriittisiä kysymyksiä.

Tilanteesta tekee monimutkaisemman se, että mitään yhtä ja yksittäistä luokittelujärjestelmää ei ole.

Maakunnilla ja kaupungeilla on paljon valtaa määritellä, miten ne asiaa toteuttavat.

–  Olen esimerkiksi lukenut, että jostain saa lisäpisteitä, kun ostaa vaippoja, ja miinuksia, kun ostaa olutta, Mustonen sanoo.

Toisaalta joissain kaupungeissa varsinaista pisteytysjärjestelmää ei ole käytössä lainkaan.

Nähtäväksi jää, millaisia seurauksia sosiaalinen luottoluokitus lopulta tuo.

–  Yrityksillehän tämä on hyvin kuormittava järjestelmä. Mitä isompi yritys, sitä enemmän joutuu luovuttamaan tietoja ja olemaan yhteyksissä viranomaisiin, Mustonen sanoo.