Kiinalaisraketti voi rysähtää Maahan jo viikonloppuna, mutta kukaan ei vielä tiedä mihin – Olemassa on pieni riski, että sen osia putoaisi asutetulle alueelle
Maata kohti hallitsemattomasti kieppuva kiinalainen kantoraketti voi pudota jo tulevana viikonloppuna. Sen osia voi päätyä myös asutetulle alueelle.
Kiina lähetti viime viikon torstaina avaruusasemansa ensimmäiset osat matkaan Pitkä marssi 5B -raketilla. Avaruusasemasta irtautumisen jälkeen Pitkä marssi alkoi jostain syystä kiertää Maata epätavallisella lentoradalla menettäen vähitellen korkeutta. Poikkeuksellinen lentorata on tehnyt tarkan laskeutumisajan ja -paikan ennustamisen mahdottomaksi.
Yhdysvaltain puolustusministeriön edustaja John Kirby kertoi keskiviikkona, että raketin runko on tulossa alas lähestulkoon yhtenä kappaleena. Hänen mukaansa raketin odotetaan palaavan ilmakehään lauantain aikana.
Washington Post -lehden mukaan Yhdysvaltain puolustusministeriö kertoi tiistaina, että laskeutumispaikka voidaan määrittää vasta tunteja ennen ilmakehään palaamista. Voittoa tavoittelemattoman Aerospace Corporationin mukaan raketin osia saattaa pudota Tyynellemerelle lähelle päiväntasaajaa.
Kiinan kommunistisen puolueen julkaisema Global Times -sanomalehti on kertonut Washington Postin mukaan, että raketin alumiiniseoksesta rakennetun ulkopinnan on määrä palaa helposti ilmakehässä. Ihmisille raketti aiheuttaa Global Timesin mukaan vain erittäin pienen vaaran.
On mahdollista, että iso osa raketista tuhoutuu sen saapuessa ilmakehään ja ainoastaan pienempiä osasia putoaa Maan kamaralle. Vaikka raketti putoaisi taivaalta jotakuinkin yhtenä kappaleena, on hyvin mahdollista, että se laskeutuu mereen. Maapallon pinta-alasta 70 prosenttia on vettä.
Kumpaakaan näistä lopputulemista ei voi kuitenkaan pitää varmana, ja on mahdollista, että raketti putoaa asutuksen keskelle tai vaikkapa merellä liikkuvan aluksen päälle.
Avaruusromun synnyn estämisestä ei ole olemassa sitovaa kansainvälistä sääntelyä, kertoo kansainvälisen oikeuden professori ja Ilmailu- ja avaruusoikeuden instituutin johtaja Lotta Viikari Lapin yliopistosta STT:lle.
Vastuu avaruustoiminnasta on erilaista avaruudessa ja Maassa tapahtuvissa vahingoissa. Maan pinnalla vahingoista on YK:n avaruusvastuusopimuksen mukaisesti vastuussa esineen laukaisuvaltio.
– Ilmakehän läpi palanneiden suurten romukappaleiden aiheuttamilta mittavilta vahingoilta on vielä pitkälti vältytty, eikä näin ollen asiasta ole myöskään mainittavampaa oikeuskäytäntöä, Viikari kertoo STT:lle sähköpostitse.
Viikari ei lähde arvioimaan tämänkertaisen tapauksen syitä. Kiina on hänen mukaansa kuitenkin aiemminkin osoittanut piittaamatonta suhtautumista avaruusromuongelmiin.