Keskustaryhmyri esittää vapun vastavälikysymyksen: Miksi SDP:lle eivät käy mitkään uudistukset, joilla ihmisille on todistetusti saatu töitä?
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen esittää SDP:n puheenjohtajalle Antti Rinteelle vapun vastavälikysymyksen opposition työllisyysvaihtoehdosta.
– Mikä on SDP:n vaihtoehto työllisyyden parantamiseksi?
Keskustan Vihreä Vappu -tapahtumissa Hyvinkäällä, Keravalla ja Porvoossa puhunut Kaikkonen ihmettelee, miksi SDP ensin kannatti ja sitten ryhtyi vastustamaan työmarkkinoilla sovittua ja Euroopassa laajasti tunnustettua kilpailukykysopimusta.
Kaikkonen muistutti, että sopimuksen myötä työllisyys kohenee, vienti vetää ja suomalainen työ käy jälleen kaupaksi maailmalla.
– Miksi SDP:lle eivät käy mitkään uudistukset, joilla ihmisille on todistetusti saatu töitä ja jotka sitä kautta osaltaan hillitsevät eriarvoistumista, Kaikkonen kysyy.
– Miksi SDP esitti eduskuntavaaliohjelmassaan valtiontalouden sopeuttamista neljällä miljardilla eurolla mukaan lukien 250 miljoonan euron säästöillä koulutuksesta, mutta on kuitenkin vastustanut jokseenkin jokaista säästöä, joka on jouduttu tekemään, Kaikkonen jatkaa.
Suurin oppositiopuolue on vastustanut tiukasti likimain kaikkia hallituksen ajamia uudistuksia.
Kaikkonen sanoo, että johtavien sosiaalidemokraattien puheita kuunnellessa tuntuu, että tässä maassa on suorastaan piru irti. Hänestä oppositiolta on syytä odottaa muutakin kuin ihmisten pelottelua.
– Hyvinvointiyhteiskuntaa ajetaan kuulemma tietoisesti alas, suomalaisia jaetaan tietoisesti kahtia ja työelämään lisätään tietoisesti epävarmuutta. Ei muuten taatusti ajeta, ei taatusti jaeta eikä taatusti lisätä.
– Esimerkiksi sote- ja maakuntauudistus tehdään ja tarvitaan, jotta lähi- ja peruspalvelut turvataan tasa-arvoisesti jokaiselle suomalaiselle kaikkialla maassa myös tulevaisuudessa.
Keskustaryhmyri kysyy, mitä tapahtui sille SDP:lle, jonka kanssa keskusta on ollut rakentamassa Suomesta maata, jossa lasten päivähoito, peruskoulu ja muu opiskelu, terveydenhoito ja vanhuuden turva eivät ole kiinni kenenkään lompakon paksuudesta, eikä myöskään siitä, missä päin Suomea asuu.
– Molemmissa puolueissa on ymmärretty ja nähty, että Suomen menestyksessä on pohjimmiltaan kyse siitä, kuinka vähän yhteiskunnassamme on köyhiä ja syrjäytyneitä. Ei siitä, kuinka paljon rikkaita tässä maassa on.
Kaikkonen antaa vappupuheessaan palautetta myös niiden pörssiyritysten ylimmille johdoille, jotka ovat on eläneet kuin ”varkaiden vallassa”.
– Ihmisiä on laitettu kilometritehtaalle samalla, kun johtajien palkat ja edut ovat paisuneet, kuten Helsingin Sanomien vuosittaiset selvitykset osoittavat.
Kaikkosen mielestä kohtuuden vaatimusta ei harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta ole ymmärretty, vaikka sen puolesta on presidentistä alkaen vedottu.
– Näiltä setelimiehiltä joutuu vakavasti kysymään, että ”miten meni noin niinku omasta mielestä?”
Ei ihme, että monella on mennyt hämmästyksen sormi kummastuksen suuhun.
Antti Kaikkonen
Kaikkosen vilpittömät kiitokset menevät puolestaan niille työntekijöille, joita ilman Suomen talouden käännettä ei olisi tapahtunut.
Kaikkonen viittasi tällä työntekijöiden joustamiseen osana yhteiskunta- eli kilpailukykysopimusta.
– Tiedän, että etenkään julkisella puolella tämä ei ole ollut helppoa. Kiitos on edelleen enemmän kuin paikallaan.
– Yhtälailla on kiitettävä pieniä ja keskisuuria yrityksiä omistavia ja johtavia suomalaisia. Uudet työpaikat ovat syntyneet ennen muuta näihin firmoihin.
Kaikkonen sanoi uskovansa, että jotain merkitystä on myös harjoitetulla politiikalla.
– Ellei näin olisi, viime vaalikaudella maahamme ei olisi tullut 100 000 työtöntä lisää. Euroalueen talous ja maailmantalous kasvoivat kyllä silloinkin, mutta Suomi ei onnistunut pääsemään siihen kiinni. Nyt siinä on onnistuttu, peräti siten, että olemme nyt euroalueen kasvun kärkimaita.
Viime viikkoina menossa ovat olleet eräänlaiset politiikan hullut päivät, Kaikkonen sanoi.
– Ei ihme, että monella on mennyt hämmästyksen sormi kummastuksen suuhun. Ihmisten luottamus yhteisten asioiden hoitoon horjuu, eikä sitä tarvitse näiden eduskunnan tuolileikkien viuhuessa ihmetellä.
– Jokainen taaplaa tietysti tyylillään politiikassa, ja muutenkin elämässä. Ihmiset ottavat sitten aikanaan vaaleissa kantaa siihen, keihin he luottavat.
Kaikkonen totesi tulleensa itse politiikkaan muuttamaan Suomea ja maailmaa paremmaksi ja korjaamaan yhteiskunnan epäkohtia.
– Omasta vaatimattomasta kokemuksesta olen oppinut, että parannuksia saadaan aikaan vain yhteistyöllä ja pitkäjänteisyydellä – vaikka kumpikaan ei juuri nyt, ”minä ensin” -aikana, tunnu olevan kovassa huudossa.
Kaikkonen kertoi olevansa tyytyväinen siihen, että hallituksen kehysriihessä osoitettiin lisää rahaa ihmisten nopeaan uudelleen ja -täydennyskoulutukseen, pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkettä korotettiin ja kaikkein köyhimmille lapsiperheille suunnataan 80 euroa lisää tukea kuukaudessa.
– Se tulee monessa perheessä tarpeeseen. Vaippoja, lastenruokaa, ehkä vaatteitakin.
– Perusturvaa on edelleen parannettava ja samalla uudistettava niin, että se on nykyistä tuntuvasti yksinkertaisempi ja kannustavampi, keskustaryhmyri linjaa.
Hän sanoi, että vanhan sanonnan mukaan ihminen ei kompastu elämässään vuoriin, vaan kiviin.
– Usein se ensimmäinen kivi on työttömyys, joka johtaa toimeentulo-ongelmiin, osattomuuden tunteeseen ja muihin vaikeuksiin.
– Siksi kolmen viime vuoden tärkein aikaansaannos on, että 90 000 suomalaista on saanut työpaikan ja sitä kautta valoisamman näkymän tulevaisuuteen. Siis 90 000 työpaikkaa, ja lisää tulee joka päivä, Kaikkonen kertoi.