Keskustan puoluevaltuusto ei sulje pois hallitusyhteistyön mahdollisuutta, mutta kynnys on korkea
Keskusta voi osallistua seuraavaan hallitukseen, jos puolueen toiveet otetaan riittävän hyvin huomioon hallitusohjelmaa kasattaessa, keskustan puoluevaltuusto linjaa.
Hallitukseen lähtemisen kynnys on kuitenkin korkea, sillä keskusta kärsi historiallisen vaalitappion.
– Vastuu uuden, toimintakykyisen hallituksen muodostamisesta on nyt vaalien voittajilla, Riihimäelle kokoontunut puoluevaltuusto toteaa.
Puoluevaltuusto korostaa kannanotossaan, että kunnossa oleva talous on keskustalle väline – ei päämäärä.
Politiikan lähtökohtana pitääkin olla ensisijaisesti ihmisten hyvän elämän edellytysten luominen kaikkialla Suomessa.
Keskustavaikuttajien mukaan perusturvaa on uudistettava ja parannettava, perhevapaauudistus on tehtävä perheiden tarpeista lähtien ja kotihoidontuki tulee säilyttää.
Lisäksi puoluevaltuusto korostaa, että osaaminen on avain koko Suomen menestykseen.
Siksi laadukkaan koulutuksen saatavuus on taattava aina varhaiskasvatuksesta korkeakoulutasolle saakka eri puolilla maata.
Kokous vaatii myös vanhusten hoidon panemista kuntoon ja lisää työllisyyttä parantavia toimia.
Ilmastopolitiikan todetaan olevan vaikuttavaa, kun se nauttii laajaa hyväksyntää.
– Muutokset on tehtävä myös pieni- ja keskituloisten sekä maaseudulla asuvien kannalta reilusti ja oikeudenmukaisesti.
Toisessa kannanotossaan puoluevaltuusto luo katseen ensi kuun europarlamenttivaaleihin.
Keskusta haluaa tarjota maltillisen ja sovittelevan vaihtoehdon Euroopassa nouseville ääriliikkeille.
– Unionin on tarjottava toivon näköaloja ennen muuta heille, jotka nyt eri maissa kokevat jääneensä unohdetuiksi.
Puoluevaltuuston mukaan suuret kansainväliset haasteet ilmastonmuutoksesta maahanmuuttoon edellyttävät EU-tason yhteistyötä.
– Haluamme Suomesta kokoaan suuremman eurooppalaisen äänitorven, jota kuunnellaan ja jolta kysytään.
Kannanotossa todetaan, että kaikki keskustan 20 meppiehdokasta ovat sitoutuneet ottamaan paikan vastaan valituksi tullessaan.
Tällä näpäytetään etenkin vihreitä, vasemmistoliittoa, kristillisdemokraatteja ja perussuomalaisia, jotka ovat asettaneet ehdolle niin sanottuja ”tuplaehdokkaita”.
Esimerkiksi juuri eduskuntaan valittu Merja Kyllönen (vas.) on kertonut, ettei hänellä ole aikomusta lähteä europarlamenttiin.