Keskustan Lohi: Perustuslakivaliokunta pui kohuttua joulujuhlalinjausta aikaisintaan keväällä – valiokunnan demaripuheenjohtaja ei nostaisi asiaa esiin silloinkaan
Eduskunnan perustuslakivaliokunta käsittelee kohuttua koulujen joulujuhlalinjausta aikaisintaan vasta keväällä.
Kirkkoasioista vastaava tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.) toivoi Suomenmaan blogissaan perustuslakivaliokunnalta selkeyttävää uudelleenlinjausta sen jälkeen, kun apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen oli linjannut, että kirkkosali on ongelmallinen koulujen yhteisten juhlien järjestämispaikkana.
Perustuslakivaliokunnan keskustalaisjäsen Markus Lohi kertoo Suomenmaalle, ettei perustuslakivaliokunta voi itse omasta ehdotuksestaan ottaa asialistalleen käsiteltäviä asioita mietinnön tai lausunnon antamista varten.
Sellainen oikeus on ainoastaan eduskunnan tarkastus- ja tiedusteluvaliokunnilla.
– Perustuslakivaliokunta antaa lausuntoja ainoastaan silloin, jos joku toinen valiokunta tai eduskunnan täysistunto sitä pyytää, Lohi selventää.
Näin ollen ainoa sopiva tilaisuus koulujen joulujuhlista keskustelemiseen ja tulkintalinjauksen täsmentämiseen on Lohen mukaan se, kun perustuslakivaliokunta käsittelee oikeusasiamiehen kertomusta.
Sen ajankohta on Lohen mukaan aikaisempien vuosien perusteella huhti–maaliskuussa. Hän kertoo tarkistaneensa asian valiokuntaneuvokselta.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) vahvistaa Lohen näkemyksen siitä, että yksittäiset asiat eivät voi nousta valiokunnan käsittelyyn sen omalla päätöksellä.
Ojala-Niemelällä on eri näkemys valiokunnan aikatauluista kuin Lohella. Ojala-Niemelän mukaan oikeusasiamiehen näkemystä käsitellään vasta syksyllä.
Hänen mukaansa perustuslakivaliokunnassa ei ole valmisteilla mitään toimia apulaisoikeusasiamiehen linjauksen suhteen. Koko valiokunnan kanssa ei ole käyty aiheesta mitään keskusteluja.
Ojala-Niemelä myös korostaa, ettei perustuslakivaliokunta ota yleislinjauksensa mukaisesti kantaa yksittäisiin ratkaisuihin laillisuusvalvojien kertomusten käsittelyn yhteydessä.
– Jos yksittäinen asia nousisi perustuslakivaliokunnan käsittelyyn, se olisi aina merkittävä arvovalinta, että miksi juuri tähän tartutaan. Perustuslakivaliokunnassa ei ole parhaillaan käsittelyssä mietintöä tai lausuntoa, jonka yhteydessä asiaa olisi luontevaa tarkastella.
– Suhtaudun hyvin suurella pidättäväisyydellä siihen, että valiokunta linjaisi tästä asiasta jotain.
Apulaisoikeusasiamiehen linjaus jätti koulut epäselvään tilaan, sillä monet koulut ympäri Suomen järjestävät joulujuhliaan ja lakkiaisiaan kirkoissa jo pelkän tilanpuutteen vuoksi.
Yle kertoi aiemmin tällä viikolla, että monet koulut peruvat nyt kiireellä kirkkoihin suunniteltuja juhliaan.
Lohi pitää tilannetta surullisena. Hänen mielestään tulkinnallinen epäselvyys apulaisoikeusasiamiehen lausunnossa on aiheuttanut kentällä väärinkäsityksiä. Myös opetushallitus on hänen mielestään ottanut asiaan ennenaikaisesti melko jyrkän näkökannan.
– Kentälle pitäisi nyt saada joku selvä linjaus erityisesti uskonnonvapauden näkökulmasta.
Lohi toivoo, että perustuslakivaliokunnan linjaus ehdittäisiin tehdä ennen kuin lukiot alkavat suunnitella ensi kevään lakkiaistilaisuuksiaan, jotta epäselvyys kirkoissa järjestettävien juhlallisuuksien suhteen poistuisi.
Omasta mielipiteestään Lohi suostuu sanomaan sen verran, että kirkkotiloja tulisi voida käyttää tarvittaessa.
Ojala-Niemelä yhtyy myös näkemykseen, että kirkon seinät eivät tee vielä tilaisuudesta uskonnollista.
– Kuuluuhan kirkolliset perinteet meidän kulttuuriinkin, hän sanoo.
Kirkoissa järjestettävistä joulujuhlista noussutta kohua Lohi pitää yhtenä esimerkkinä nykyisestä hyvin polarisoituneesta keskusteluilmapiiristä.
Näkökulmat heilahtelevat helposti laidasta laitaan, eikä keskitien ratkaisuja uskalleta tehdä. Totaalisten kieltojen sijaan Lohi etsisi ennemmin kompromisseja.
– Menetämme helposti jotain hyvin tärkeää, jos häivytämme yhteiset kulttuuriset perinnöt sen pelossa, että ne loukkaavat jotakuta.
Länsimaisessa avoimessa demokratiassa pitää Lohen mukaan kunnioittaa erilaisuutta, eri kulttuureja, uskontoja ja uskonnottomuutta. Sen ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa sitä, että kaikista omista perinteistä luovutaan.
Hän viittaa perustuslain ylintä tulintavaltaa käyttävän perustuslakivaliokunnan mietintöön vuodelta 2014, jossa asetutaan hyvin selvästi sille kannalle, että uskontojen täytyy saada näkyä yhteiskunnassa.
– Mietinnössä sanotaan, että pitkälle viety uskonnollista alkuperää olevien perinteiden välttäminen ei myöskään edistä uskonnollista suvaitsevaisuutta. Tällaista suvaitsemattomuuden ilmapiiriä on viime aikoina ollut vähän turhankin paljon esillä.