Keskustan liikennevaliokunnan jäsenet: Haja-asutusalueen sanomalehtien jakelu on turvattava
Sanomalehtien ja kirjeiden viisipäiväinen jakelu maaseudulla on turvattava, vaativat liikennevaliokunnan keskustalaisjäsenet. Posti tiedotti keskiviikkona, miten sen mielestä voitaisiin turvata jakelu maaseudulla 2020-luvulla.
Suomenmaa kysyi kantaa Postin keinoihin valiokunnan keskustalaisjäseniltä.
Posti ehdottaa esimerkiksi määräaikaista valtion tukea sanomalehtien viisipäiväisen jakelun turvaamiseksi. Postin mukaan valtio voisi kilpailuttaa jakelijat ja ohjata sitten tuen kisan voittajalle. Toisena vaihtoehtona Posti ideoi, että valtio voisi turvata haja-asutusalueen kannattamattoman jakelun ostopalveluina.
Valiokunnan varapuheenjohtaja Markku Pakkanen (kesk.) pitää ehdotuksia tervetulleina, mutta miettisi vielä, mikä olisi paras keino haja-asutusalueen sanomalehtien jakelun turvaamiseksi.
– Kyllä valtiontukea täytyy vakavasti harkita. Meidän täytyy turvata postipalvelut kaikille ja silloin valtion mukana oloa pitää pystyä pohtimaan, Pakkanen sanoo.
Kansanedustaja Mikko Alatalo (kesk.) arvioi, ettei jakelun turvaaminen onnistu ilman valtion tukea. Samaa mieltä on kansanedustaja Ari Torniainen (kesk.). Hän valitsisi määräaikaisen valtiontuen jakelun turvaamiseksi.
– Suomessa tuettiin sanomalehtien jakelua vuoteen 1995. Silloin se oli 60 miljoonaa. Nyt ei varmaan puhuta noin suurista summista, mutta kymmenistä miljoonista kuitenkin.
Myös muut valiokunnan keskustalaisjäsenet suhtautuvat alustavasti myönteisesti määräaikaiseen tukemiseen, joka voitaisiin ohjata esimerkiksi lehdille tai Postille.
Valiokunnan keskustalaisjäsenet näkevät jakelunratkaisun vahvasti yhdenvertaisen tiedonsaannin näkökulmasta. Kansanedustaja Eeva-Maria Maijalan (kesk.) mukaan kysymys on siirtymäajasta, jonka yli täytyisi turvata jakelu. Hän painottaa etenkin paikallislehtien roolia, jotka hänen kotiseudullaan Itä-Lapissa hoitavat tiedonvälityksen tehtävää.
Myös Torniainen muistuttaa, että eletään murrosvaihetta ja sanomalehtien jakelu on turvattava, kunnes kaikilla suomalaisilla on toimivat tietoliikenneyhteydet ja he myös osaavat niitä käyttää.
Olavi Ala-Nissilä (kesk.) näkee myös, että kysymys on monipuolisen tiedonvälityksen takaamisesta.
Posti haluaisi myös, että sitä koskevaa yleispalveluvelvoitetta kevennettäisiin lisää. Nykyinen postilain yleispalveluvelvoite edellyttää, että postimerkilliset kirjeet jaetaan viitenä päivänä viikossa alueilla, joissa ei ole sanomalehtien varhaisjakelua. Postin yleispalvelulähetysten osuus on pudonnut noin neljään prosenttiin.
Postin kirjepulalle löytyy ymmärrystä kaikilta valiokunnan keskustalaisjäseniltä, mutta yleispalveluvelvoitteesta halutaan pitää kiinni.
Alatalo mielestä ollaan perimmäisten kysymysten äärellä, kun puhutaan yleispalveluvelvoitteesta. Hänen mukaansa siitä ei voida tinkiä, jos maaseutu halutaan pitää asuttuna.
Ala-Nissilä painottaa, että jos Posti saisi yhteiskunnan tukea haja-asutusalueen sanomalehtien jakeluun, ei olisi perusteltua höllentää yleispalveluvelvoitetta. Samaa mieltä on Torniainen.
Pakkanen toivoo, että Posti pystyisi jatkossakin nykyisen yleispalveluvelvoitteen täyttämään, mutta hänen mielestä on oltava avoin muille vaihtoehdoille.
– Jos Posti ei pysty sitä turvaamaan ja jollain muulla yksityisellä sektorilla on kilpailukykyinen ja luotettava vastaus tähän, siitä pitää pystyä keskustelemaan, pohtii Pakkanen.
Kaikki valiokunnan keskustalaisjäsenet pitävät selvänä, että jakeluasiat nousevat ratkaistavaksi seuraavalla vaalikaudella.
– Nämä molemmat asiat pitää käydä läpi hallitusneuvotteluissa ja ratkaista, miten tästä eteenpäin, sanoo Torniainen.