Keskustan Kosonen: Kosmetiikan mikromuovikielto on osa roskaantumisen vastaista kamppailua – auton renkaat ja tekokuidut vielä suurempi ympäristöhaitta
Kosmetiikan mikromuovikieltoon tähtäävä kansalaisaloite sai kasaan tarvittavat 50 000 allekirjoitusta viime viikonloppuna.
Aloitteen allekirjoittajat haluavat estää mikromuovia sisältävien kosmetiikkatuotteiden maahantuonnin, myynnin ja valmistamisen Suomessa.
Muovin kulkeutuminen luontoon huolestutti myös keskustan viimekesäistä puoluekokousta, joka vaati muovin haittojen ehkäisemistä kaikin mahdollisin keinoin.
Eduskunnan ympäristövaliokunnan jäsen Hanna Kosonen (kesk.) povaa tuoreelle kansalaisaloitteelle lämmintä vastaanottoa.
– En usko, että tätä vastustaa kukaan. Jopa kosmetiikkateollisuus on hankkeessa mukana.
Kosonen vetää ympäristöministeriön asettamaa työryhmää, jonka tehtävänä on pohti keinoja muovin aiheuttamien ympäristöongelmien torjumiseksi.
– Tämä on maailman ensimmäinen kansallinen tiekartta muovin haittojen vähentämiseksi. Muu maailma seuraa mielenkiinnolla, mitä saamme aikaiseksi, Kosonen kertoo.
Myös ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) ja elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) odottavat ryhmältä mahdollisimman vaikuttavia toimenpide-ehdotuksia.
Kososen mukaan eniten mikromuovia kulkeutuu luontoon auton renkaiden kulumisesta ja biohajoamattomien tekokuitujen pesusta.
– Kuluttaja voi osallistua mikromuovin vastaisiin ponnisteluihin esimerkiksi pesemällä muovia sisältävät tekstiilit pesupussissa.
Lisäksi Kosonen kannustaa kansalaisia kierrättämään muoviroskansa.
– Onneksi meillä on kohtuullisen paljon muovinkeräyspisteitä eri puolilla Suomea. Tarvitsemme ihmisten aktiivisuutta vastataksemme tähän haasteeseen.
Esimerkiksi kuorivissa voiteissa ja geeleissä muovin voi korvata esimerkiksi oliivinkivillä tai sokerilla.
Terhi Uusitalo, Joutsenmerkki
Joutsenmerkin asiantuntija Terho Uusitalon mukaan kosmetiikasta luontoon kulkeutuvien mikromuovien osuus koko muoviongelmasta on häviävän pieni.
Hän kuitenkin kiittelee suomalaiskuluttajia aloitteellisuudesta luontoa kuormittavan kosmetiikan kieltämiseksi.
– Myös valmistajien keskuudessa tuntuu olevan valmiutta muutokseen, koska mikromuovittomuus on imagon kannalta niin tärkeää, Uusitalo lisää.
Uusitalo arvioi, että suomalaisviranomaiset ovat tähän mennessä tyytyneet odottamaan EU:lta mikromuovien käyttöä rajoittavaa sääntelyä.
Nyt Euroopan kemikaalivirasto valmistelee kemikaaliasetusta osana unionin laajempaa muovistrategiaa.
Eurooppalaiset kosmetiikkayritykset ovat tosin havahtuneet ongelmaan oma-aloitteisesti jo vuosia sitten.
Moni yritys on sitoutunut luopumaan mikromuovin käytöstä jo ennen lainsäädännöllistä pakkoa.
Ruotsi on jo ehtinyt kieltää mikromuovin käytön tietyissä kosmetiikkatuotteissa.
Yhdysvallat ja Britannia ovat puolestaan kieltäneet muun muassa suihkusaippuoissa esiintyvät mikrohelmet.
Vastaavia kieltoja on voimassa tai tulossa voimaan myös Kanadassa, Uudessa-Seelannissa, Irlannissa ja Taiwanissa.
Uusitalon mukaan mikromuovin käyttö hankaavana aineena on ollut kiellettyä joutsenmerkityissä tuotteissa jo reilun viiden vuoden ajan.
– Esimerkiksi kuorivissa voiteissa ja geeleissä muovin voi korvata esimerkiksi oliivinkivillä tai sokerilla. Selluloosastakin voidaan valmistaa vaikka mitä.
Mikromuovia ei kuitenkaan voi korvata luonnonantimilla käden käänteessä, sillä yksikin raaka-aine saattaa muuttaa tuotetta huomattavasti.