Keskustan Kemppi: Poikien koulupudokkuus täytyy estää varhaisella puuttumisella – "Kouluihin kaivataan armollisuutta"
Keskustan kansanedustaja Hilkka Kemppi pitää tärkeänä, että poikien koulunkäyntiongelmat otetaan vakavasti nyt, kun hallitus alkaa laatimaan oppimisen tiekarttaa vuodelle 2030.
Tiekartan tavoitteena on muun muassa oppimiserojen kaventaminen. Tyttöjen oppimistulokset ovat tällä hetkellä pääsääntöisesti paremmat kuin poikien.
Kemppi oli mukana opetushallituksen työryhmässä, joka esitti tiistaina julkaistussa raportissa 12 toimenpidettä poikien oppimistulosten parantamiseksi vuoteen 2025 mennessä.
– Peruskoulu on tyttöjen oppimistapaa suosiva, Kemppi uskoo.
Työryhmä esittää, että juuri käynnistyneelle hallituskaudelle perustetaan kansallinen vanhemmuusohjelma.
Tutkimusten mukaan vanhempien lukutottumuksilla ja osaamistasolla on vaikutusta poikien oppimiseen, minkä takia myös vanhempien tukeminen on tärkeää, työryhmä toteaa.
Kempin mukaan nykyinen hallitus vastaa tähän jo osittain sillä, että viime hallituksen kärkihankkeisiin kuulunut lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE sai jatkoa.
Kemppi iloitsee siitä, että LAPE-ohjelma on lisännyt tietoisuutta varhaisen tuen merkityksestä.
– Moniin työryhmän esittämiin asioihin on jo reagoitu hallitusohjelmassa. Opetushallituksen ulostulo antaa kuitenkin hyvän selkänojan hallitusohjelman eteenpäin viemiseen, Kemppi iloitsee.
Kempin mielestä poikien koulunkäyntiongelmiin ei ole puututtu riittävän varhain, mikä näkyy koulupudokkaiden määrässä.
– Kouluista on tullut resurssien vähenemisen myötä kiihdytyslaitoksia, eli jos tippuu kyydistä, koulu yritetään vain viedä maaliin asti. Se ei kuitenkaan ole koulujärjestelmän idea, vaan täytyy myös pystyä pysähtymään ja korjaamaan suuntaa, kansanedustaja korostaa.
– Poikien kohdalla näkyy, että kouluihin kaivataan armollisuutta.
Kemppi pitää tärkeänä työryhmän esitystä sukupuolittuneiden käytäntöjen murtamisesta.
– Opinto-ohjauksessa myös poikia tulee ohjata rohkeasti aloille, jotka koetaan perinteisesti naisvaltaisiksi, eli kouluihin opettajiksi ja varhaiskasvatuksen pariin.
Työryhmässä korostettiinkin tarvetta saada alakouluihin lisää miesopettajia. Kemppi pitää miesopettajia tärkeinä roolimalleina pojille.
– Esimerkiksi minun maakunnassani joka neljäs perhe on eroperhe. Kaikkien poikien elämässä ei välttämättä ole lainkaan miesroolimalleja.
Ensimmäisen kauden kansanedustaja Kemppi oli opetushallituksen työryhmässä Päijät-Hämeen lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman asiantuntijan roolissa. Hän on myös valtion nuorisoneuvoston puheenjohtaja.