Keskustaedustajat puolustivat alueellistamista ja Kuopion pelastuskoulutusta palopuhein – "Suomessa on vallalla putkinäköinen keskittämisen politiikka"
Soutaminen ja huopaaminen alueellistamispäätöksissä on saatava loppumaan, korostivat keskustan edustajat eduskunnan tiistain istunnossa.
Pelastusalan koulutuksen keskeyttämisehtoja koskevan lainmuutoksen lähetekeskustelussa asiaan puuttuivat niin Savo-Karjalan edustajat Anu Vehviläinen ja Hannakaisa Heikkinen kuin ryhmäpuheenjohtaja Antti Kurvinenkin.
Vehviläinen totesi, että Kuopiossa toimivalle Pelastusopistolle viime ajat ovat olleet hankalia. Savo-Karjalan kansanedustajat ovat tottuneet luottamaan, että sisäministeriössä viime syksynä tehty päätös pelastuskoulutuksen keskittämisestä Kuopioon pitää.
– Mutta nyt olemme sitten tänä syksynä nähneet, että se ei ollutkaan aivan täysin saletissa, vaan nyt muutama viikko sitten Helsingin kaupungille on annettu väliaikainen lupa ottaa jälleen pelastuskoulutukseen henkilöstöä. Ja tämä väliaikainen lupa on pariksi vuodeksi.
Vehviläinen sanoi, että vaalipiirin kansanedustajien on huolehdittava yhdessä siitä, että Kuopiota ja Savo-Karjalaa ei petetä uudemman kerran.
Heikkinen kävi pöntössä pitämässä suoranaisen palopuheen aiheesta. Hän huomautti, että Pohjois-Savossa usko valtiovallan toimiin ja päätösten pysyvyyteen on päässyt horjumaan muun muassa Fimean alueellispäätöksen vesittämisen ja Kriisinhallintakeskuksen Kuopiosta pois siirtämisen vuoksi.
Nyt myös pelastusalan koulutuksen keskittäminen Pelastusopistoon näyttää Heikkisen mukaan horjuvan.
– Yhteistä näissä kaikissa tapauksissa on ollut, että kun ei ole tahtoa seistä päätösten takana, niin seuraavaksi keksitään selitykset.
Heikkisen mukaan Pelastusopistonkin kohdalla herää kysymys, kuinka pysyvä päätös on.
– Mielestäni päätöksessä on horjuttu nyt vailla perusteita.
Heikkisen mielestä soutamiselle ja huopaamiselle alueellistamispäätöksissä on selvä syy: yksittäinen ministeri tai ministeriö voi päättää omavaltaisesti, minne valtion palveluja, työpaikkoja ja virastoja perustetaan ja missä päin Suomea niitä lakkautetaan.
– Ja muutamissa ministeriöissä sitä tehdään sumeilematta ilmeisen ideologisin perustein.
Heikkinen piti käsittämättömänä, etteivät edes maakuntien keskuskaupungit ole enää muutamien ministeriöiden virkakunnan silmissä kelvollisia hoitamaan koko valtakuntaa palvelevia tehtäviä. Suhtautuminen seutukaupunkeihin on vielä tylympää.
– Kun esimerkiksi Ruotsissa valtion palveluja ja työpaikkoja hajautetaan eri puolille kuningaskuntaa, niin Suomessa vallalla on putkinäköinen keskittämisen politiikka, missä muita vaihtoehtoja kuin pääkaupunkiseutu ei edes aidosti mietitä.
Siksi päätökset valtion palvelujen, työpaikkojen ja virastojen sijoittamisesta on Heikkisen mielestä tuotava koko hallituksen ratkaistavaksi valtioneuvoston yleisistuntoon.
Kurvinen painotti, että Pelastusopiston sijainti Kuopiossa on malliesimerkki siitä, että osaamista ja osaamiskeskittymiä voi olla jossakin muuallakin kuin Helsingissä ja Kehä ykkösen tai kolmosen sisäpuolella.
– Suomen paras pelastusalan osaaminen on Kuopiossa ja siitä pitää pitää kiinni. Ja olen varma että koko keskusta ryhmänä pitää siitä kiinni, että nimenomaan pelastusalan osaamiskeskittymää siellä Kuopiossa vahvistetaan.
Kurvinen piti hyvänä, että tilapäisen työvoimapulan helpottamiseksi koulutusta lisätään niin Helsingin Pelastuskoulussa kuin Kuopiossa. Jatkossakin osaamiskeskuksena toimii Kuopiol
Keskustaryhmyri piti myös tärkeänä, että monipaikkaisuusselvityksiä tehtäisiin joka ikisessä ministeriössä, jotta selvitettäisiin, voitaisiinko asiantuntijatyötä tehdä muuallakin kuin Helsingin ministeriöissä ja virastoissa.
– Meillä on yliopistoja ja ammattikorkeakouluja ja osaavaa työvoimaa pitkin Suomea. Otetaan se käyttöön ja näytetään valtionhallinnolla esimerkkiä alueellisen osaamisen hyödyntämisestä. Toivon että Rinteen hallitus nyt laittaa ne aluepolitiikan kirjaukset ihan tosissaan toimeksi, että ne eivät jää vain kauniiksi lauseiksi, Kurvinen vetosi.