Keskustaedustajat hehkuttavat hallituksen sopua perhevapaauudistuksesta – "kokoomuksen kanssa ei oltaisi saatu aikaan"
Perhevapaauudistusta pohtivan kolmikantaisen työryhmän julkaisema malli saa roppakaupalla kiitosta keskustan kansanedustajilta.
Mallissa molemmat vanhemmat saisivat yhtä suuren kiintiön, joka on 164 päivärahapäivää eli noin 6,6 kuukautta. Omasta kiintiöstä voi luovuttaa toiselle vanhemmalle 69 päivää.
Hallitus on yksimielinen uudistuksen keskeisimmistä suuntaviivoista.
Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Petri Honkonen kiittelee puolueensa hallituskumppaneita hyvästä yhteistyöstä uudistuksen valmistelussa.
– Keskustalle perhevapaat ovat ennen kaikkea perhepolitiikkaa, eivät työllisyyspolitiikkaa.
Honkonen muistuttaakin, että keskusta linjasi jo ennen eduskuntavaaleja, että perhevapaauudistus saa myös maksaa.
– Perhevapaauudistus ei leikkaa perheiltä, vaan parantaa perheiden etuuksia ja mahdollistaa arjen joustot ja työn ja perheen yhteensovittamisen aiempaa paremmin erilaisissa elämäntilanteissa. Viime vaalikaudella esillä ollut perhevapaiden uudistusmalli olisi leikannut perheiltä, eikä keskusta voinut siksi hyväksyä sitä.
Isien osuus kasvaa useammalla kuukaudella ja yksinhuoltajien tilanne paranee.
Hilkka Kemppi
Keskustaedustaja Hilkka Kemppi näkee, että malli edistää työelämän joustoja ja perheystävällisten työpaikkojen käytäntöjä.
– Työelämän on/off-mallista oli jo aikakin päästä perhevapaiden osalta joustavaan malliin useiden vuosien yrityksen jälkeen, Kemppi iloitsee.
– Isien osuus kasvaa useammalla kuukaudella ja yksinhuoltajien tilanne paranee, kun hän voi käyttää kaikki perhevapaat yksin. Tavoitteena on se, että perhe- ja työelämän yhdistäminen olisi nykyistä helpompaa ja vanhemmat voivat jakaa vanhemmuutta nykyistä paremmin, kansanedustaja lisää.
Keskustan Markus Lohi pitää hallituksen mallia todellisena parannuksena perheiden arkeen, sillä kotona pienen lapsen kanssa vietetty kokonaisaika pitenee ja samalla vanhempien joustomahdollisuudet vapaan käytön suhteen paranevat.
Hän muistuttaa, että viime vaalikaudella perhevapaauudistus kaatui kokoomuksen vaatimukseen, jonka mukaan uudistuksesta ei saisi tulla kustannuksia.
– Isien kiintiön kasvattaminen olisi tällöin tapahtunut äitien kiintiötä leikkaamalla. Tämä ei keskustalle käynyt. Uudistus olisi ollut tosiasiallinen heikennys perheille. Kävi selväksi, että kokoomuksen kanssa ei oltaisi saatu aikaan sellaista uudistusta, joka olisi ollut perheille parannus.
Jos oikeisto-oppositio olisi ollut päättämässä, kotihoidontuki olisi romutettu.
Mikko Kärnä
Kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) näkee, että perheiden puolustaminen tuotti hallituksessa tulosta.
– Jos oikeisto-oppositio olisi ollut päättämässä, kotihoidontuki olisi romutettu. Sillä olisi ollut vakavia seurauksia niin kaupunkien kuin maaseudun lapsille kautta Suomen.
Kärnä näkee, että uudistuksessa tärkeää on myös työn- ja perhe-elämän jouhevampi yhteensovittaminen. Sen myötä vanhemmille tulee lisää mahdollisuuksia työskennellä esimerkiksi osa-aikaisesti.
Tosiasia on, että kotihoidontuen tasoa tulisi korottaa.
Pekka Aittakumpu
Uudistus on perheille ja isänmaalle juhlan paikka, iloitsee keskustaedustaja Pekka Aittakumpu.
– Jos uudistus olisi tehty esimerkiksi pelkästään työelämän näkökulmasta, siitä olisi tullut perheille ja lapsille heikennys. Pitkällä aikavälillä hallituksen toteuttama perhevapaauudistus ja perheiden hyvinvointi tulee näkymään myönteisesti myös työelämässä, Aittakumpu uskoo.
Kotihoidontuen osalta Aittakumpu kokee perhevapaauudistuksen torjuntavoittona.
– Tosiasia on, että kotihoidontuen tasoa tulisi korottaa. Tähän on vielä pitkä matka, jotta perheiden valinnanvapaus lasten hoitomuodon valinnassa ja perheen hyvinvoinnin takaamisessa todella toteutuisi, hän huomauttaa.
Kansanedustaja Mikko Kinnunen (kesk.) näkee, että perhevapaauudistus lukeutuu nykyisen hallituksen merkittävimpiin saavutuksiin.
Hän ihmettelee oikeiston näkemyksiä siitä, että perhevapaauudistus on tehtävä talouden ja työllisyyden ehdoilla.
– Kotihoidontuki säilyy nykyisellään ja sitä voidaan käyttää joustavasti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastojen mukaan kotihoidontuki sinänsä ei olekaan ratkaiseva tekijä pienten lasten äitien työllisyysasteen kannalta. Oleellista on, onko töitä saatavilla.
Kinnunen iloitsee myös siitä, että Juha Sipilän hallituksen toteuttama 2500 euron kertakorvaus synnyttävän äidin työnantajalle säilyy edelleen.
Kertakorvaus tasaa työnantajalle vanhemmuudesta aiheutuvia kustannuksia.
Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Hanna-Leena Mattila pitää kotihoidontukijärjestelmän säilymistä keskustan neuvotteluvoittona.
Perheet saavat siis jatkossakin päättää itse siitä, hoidetaanko lapsi kotona vai kodin ulkopuolella.
Mattila toivoo, että perhevapaauudistus rohkaisee isien työnantajia perhemyönteisempään asenteeseen.
Hänen mukaansa moni isä haluaisi nykyistä enemmän osallistua lasten hoitamiseen heidän ollessa pieniä, mutta tämän hetkinen asenne työelämässä ei kannusta siihen.
Kansanedustaja Pasi Kivisaari (kesk.) kokee, että uudistus on ”taisteluhuuto” yhdenvertaisen perhetulevaisuuden puolesta.
– Jokaisessa keittiössä voidaan tuumata omalle perheelle soveltuva malli. Yhteiskunta ei tule kuiskuttelemaan äitien ja isien korvaan, kuinka kuuluisi tehdä. Päätösvalta on siellä, missä sen kuuluukin olla, Kivisaari toteaa.
– Isyys on äitiyden ohella tasavertainen. Lähtökohtana on palauttaa isyyden arvostus ja kunnioitus. Isät voivat jatkossa seistä tukevasti lapsen rinnalla – ja tämä heille uudistuksen kautta suodaan, kansanedustaja kuvailee.
Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) pitää perhevapaauudistusta vahvana arvovalintana.
– Uskon, että isien roolin tukeminen näkyy myönteisesti myös lapsen varttuessa. Samalla yhteiskuntakin kehittyy, ministeri kirjoittaa blogissaan .
Kaikkonen on vakuuttunut, että moni mies haluaisi viettää nykyistä enemmän aikaa lastensa kanssa heidän elämänsä alkutaipaleella.
Juttua täydennetty Hanna-Leena Mattilan ja Pasi Kivisaaren kommenttien osalta klo: 12:29.
Juttua täydennetty Antti Kaikkosen kommenttien osalta klo: 15:10.