Keskustaedustajat ällistyivät Rydmanin viljavarastopuheista
Elinkeinoministeri WIlle Rydmanin (ps.) vastaus kysymykseen viljan varmuusvarastojen pienentämisestä hämmästytti keskustan rivejä eduskunnan kyselytunnilla.
Keskustan Mikko Savola tiukkasi hallitukselta, miksi Huoltovarmuuskeskuksen on säästösyistä pienennettävä viljan varmuusvarastoa yhdeksästä kuukaudesta kuuden kuukauden tarpeeseen.
Savola huomautti, että kun Huoltovarmuuskeskuksen johtaja toi asiasta huolen esiin, pääministeri Petteri Orpo reagoi ärähdyksellä ja kieltämällä asiasta puhumisen.
Elinkeinoministeri Rydman vastasi, että viljan varmuusvarastointia laskettiin minimissään kuuden kuukauden tasolle, jossa se on aiemminkin ollut.
– Korona-aikaan se nostettiin yhdeksän kuukauden tasolle, ja siellä se on pysynyt. Nyt kun meillä on näitä kaapelirikkoja ja muita, niin katsottiin, että tässä vaiheessa on tarpeellista laskea se minimiraja takaisin siihen kuuteen kuukauteen, mutta sitä voidaan tarkastaa ylöspäin, jos tilanne niin vaatii.
Savola sanoi huolestuneensa ministerin vastauksesta.
– Tässä maailmantilanteessa, mikä Euroopassa on — sota, kaapelirikko ja jatkuvaa epäselvyyttä, vaikuttamista, hybriditilanteita — meidän pitää varautua nyt tulevaisuuteen, Savola opasti.
Rydman vastasi, että myös huoltovarmuudessa on käytössä aina rajalliset resurssit, jotka pitää käyttää mahdollisimman tehokkaasti kulloistenkin riskien mukaan. Korona-aikana viljavarastointivaatimus nostettiin yhdeksään kuukauteen, kun toimitusketjuista oli epäselvyyttä.
– Nyt me elämme hieman toisenlaisessa ympäristössä, jossa ensisijaiset huoltovarmuuteen liittyvät kysymykset ovat toisenlaisia kuin pandemian aikaan, jolloin on arvioitu, että meidän on nimenomaisesti huoltovarmuuden näkökulmasta syytä priorisoida asioita eräissä muissa asioissa, ja tämä on juuri sitä huoltovarmuuden päivittäistä arviointia.
Rydmanin mukaan varmuusvarastointia päivitetään ylöspäin, jos tarvetta jossakin vaiheessa ilmenee.
Myös keskustan Markus Lohi sanoi hämmentyneensä Rydmanin vastauksesta ja muistutti, että Itämeren laivaliikenteen häiriintyessä Suomi olisi todella pulassa.
Lohi kysyi liikenneministeri Lulu Ranteelta (ps.), onko ministeritason neuvotteluja käynnissä rautatieyhteyden saamisesta esimerkiksi Kolarista Kiirunan kautta Narvikin satamaan.
Ranne vastasi, että asiasta on valmistumassa selvitys ennen kesää.
– Tämän kautta tullaan myöskin hakemaan EU-rahoitusta nimenomaan pohjoisen läntisten yhteyksien rakentamiseksi, ja tämä kokonaisuus tietenkin palvelee koko Suomen huoltovarmuutta, ministeri totesi.