Keskusta vastaa hallitustunnustelija Rinteelle: Sote maakuntapohjalta, palvelut turvattava asuinpaikasta riippumatta, valtion tehtäviä alueellistettava
Keskusta ei hyväksy toimia, joilla metsien kestävää käyttöä rajoitetaan, puolue linjaa hallitustunnustelija Antti Rinteelle (sd.) toimittamassaan vastauksessaan. Puolue kuitenkin muistuttaa myös, että se on sitoutunut maailmanlaajuisiin toimiin ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi 1,5 asteeseen.
Keskustan eduskuntaryhmä päätti maanantain kokouksessaan vastauksistaan hallitusneuvottelujen tunnusteluvaiheen vetäjän, puhemies Rinteen kysymyksiin.
– Edellytämme, että johdollamme laadittu kahdeksan puolueen yhteinen ohjelma on hallituksen ilmastopolitiikan runkona niin kansainvälisesti kuin kansallisesti, keskusta muistuttaa.
Keskusta kuitenkin katsoo, että puu ja biotalous on enemmänkin ratkaisu ongelmaan.
– Puuta käytetään maailman pelastamiseen, ei sen tuhoamiseen. Uusiutuva puu on tulevaisuudessa entistä tärkeämpi raaka-aine fossiilitaloudesta uusiutuvaan siirryttäessä rakentamisessa, öljypohjaisten muovien korvaamisessa pakkaamisessa, biomateriaaleina ja tekstiilikuituina sekä kemianteollisuuden raaka-aineina, keskusta toteaa vastauksessaan puolueen sivuilla .
Ilmastonmuutoksen hillinnän osalta keskusta muun muassa tiukentaisi EU-päästökauppaa, lopettaisi valtion ja kuntien kiinteistöjen öljylämmityksen vuoteen 2023 mennessä sekä edistäisi biokaasun tuotantoa ja käyttöä liikenteessä. Lisäksi puolue kehittäisi Suomesta hiiltä sitovan ja kannattavan maatalouden mallimaa.
Monimuotoisuutta keskusta edistäisi muun muassa lisäämällä Metso-ohjelman resursseja ja höllentämällä Metsähallituksen tulostavoitteita.
Euroopan unionin olisi puolestaan keskityttävä keskustan mielestä vahvemmin sen ydintehtäviin. Suomen heinäkuussa alkavan puheenjohtajakauden osalta puolue näkee tärkeimpänä onnistua rahoituskehysneuvotteluissa.
– Komission rahoituskehysesitykseen verrattuna erityisesti maatalous ja maaseudun kehittäminen tarvitsevat lisää rahaa budjetin sisältä, jotta määrärahat turvataan nykyisellä tasolla. Maatalouden tukitasojen mahdollinen lasku on kompensoitava kansallisella lisärahoituksella. Myös harvaan asutun Itä- ja Pohjois-Suomen erityisasema ja aluekehitysrahoituksen taso on turvattava, puolue linjaa.
Keskustan mukaan Suomen suurin turvallisuusuhka on syrjäytyminen, jonka vähentämisessä tarvitaan viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen yhteistyötä. Myös lähisuhde- ja perheväkivaltaan tulee puuttua entistä tehokkaammin.
Keskusta olisi valmis nostamaan poliisien määrää.
– Poliisien määrä on nostettava 7850 henkilötyövuoteen vuoteen 2023 mennessä. Uusien poliisien on oltava ns. kenttäpoliiseja, jotka tuovat turvaa lähipoliiseina maaseudulla ja lähiöissä sekä verkkopoliiseina. Vastaavasti rajavartiolaitoksen, hätäkeskusten ja tullin riittävistä henkilöstöresursseista on huolehdittava.
Pakolaiskysymysten osalta keskusta linjaa, että painopistettä on siirrettävä turvapaikanhakijoista kohti kiintiöpakolaisuutta EU:n tehokkaan ulkorajojen valvonnan avulla. Turvapaikkahakemusten käsittelyaikoja on saatava merkittävästi lyhennettyä.
Keskusta painottaa, että suomalaisille on taattava peruspalvelut kaikkialla Suomessa. Puolue korostaa, että aluekehitys monimuotoistuu ja erikoistuu, mutta ei saa eriarvoistua.
– Valtion työtehtäviä tulee organisoida monipaikkaisuutta ja älyteknologian mahdollistamaa paikkariippumattomuutta hyödyntäen. Hallitusohjelmaan tulee sisällyttää myös määrälliset tavoitteet valtion työpaikkojen alueellistamisesta.
Puolue uudistaisi asumistukijärjestelmän ja asuntopolitiikassa asunto-osuuskuntamallia pitää edistää uutena edullisena vaihtoehtona. Keskustan mielestä kaupunginosien eriarvoisuutta on vähennettävä ja koulujen ja päiväkotien kehittämiseen sekä perheiden ennaltaehkäiseviin palveluihin on kohdennettava erityistukea.
Keskusta haluaa, että hallitusohjelmassa huomioidaan Harvaan asutun maaseudun parlamentaarisen työryhmän ehdotukset, sähkövero tulisi porrastaa alueellisesti sekä kiinteistöverolle on asetettava maksukyvyn huomioiva yläraja.
– Kiinteistön ja tontin verotusarvon tulee olla suhteessa alueen kauppahintatasoiseen markkina-arvoon. Kiinteistöveroa ei saa ulottaa maa- ja metsätalousmaahan, puolue lisää.
Suurten liikenneinvestointien toteuttamiseksi keskusta käyttäisi valtion ja kuntien yhteisesti omistamia hankeyhtiöitä tai hankekohtaisesti rakennettavia yhtiötä.
Tämä vapauttaisi valtion budjettirahoitusta aiempaa enemmän perusväylänpitoon, korjausvelan vähentämiseen ja muiden kuin mittavien liikennehankkeiden toteuttamiseen, minne markkinaehtoista rahoitusta ei saada.
– Hankeyhtiöiden avulla tulee toteuttaa Suomi-rata, Turun tunnin juna ja Itärata, keskusta listaa.
Lisäksi puolue jatkaisi vaalikaudella 2015-2019 toteutettua korjausvelkaohjelma lisäämällä perusväylänpitoon vuosittainen vähintään 300 miljoonan euroa.
– Keskusta on valmis jatkamaan Sipilän hallituksen aikana aloitettua korjausvelan pienentämistä miljardiluokan investointiohjelmalla ja rahoittamaan sen omaisuustuloilla. Soratieverkoston kuntoon on kiinnitettävä erityistä huomiota, sillä ne turvaavat koko maan asumisen ja elinkelpoisuuden.
Keskusta edistäisi uudistuksia työelämässä tulosvastuullisella kolmikannalla. Siinä sitouduttaisiin yhteisiin tavoitteisiin (esimerkiksi 75 prosentin työllisyysaste) ja etsitään keinot niihin pääsemiseksi. Lopullinen vastuu uudistuksista on aina hallituksella.
– Keskusta haluaa edistää vientivetoiseen palkanmuodostusmalliin siirtymistä ja paikallista sopimista sekä työrauha- ja neuvottelujärjestelmän uudistamista yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Näin turvataan suomalaisen työn kilpailukykyä suhteessa kilpailijamaihin.
Puolue laajentaisi paikallista sopimista.
Sosiaaliturvan uudistusta keskusta veisi perustulon suuntaan. Sosiaaliturvan täytyisi olla kannustava.
– Keskustan mielestä nykyisiä samansuuruisia perusetuuksia pitää yhdistää yhdeksi samansuuruiseksi perustuloksi. Yhdistettävät etuudet olisivat e työmarkkinatuki, peruspäiväraha, minimisairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainpäiväraha sekä toimeentulotuen perusosa. Tukea maksetaan pienituloisille ilman erityistä syytä. Keskusta ei hyväksy köyhyyden luokittelua syyn perusteella.
Sote-uudistuksen keskusta toteuttaisi 18 maakunnan pohjalta.
– Malli on arvioitu perustuslaillisesti kestäväksi. Näin voitaisiin myös hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla menneellä vaalikaudella maakunnissa tehty kehittämistyö, jota ei tule heittää hukkaan.
Helsingin erityistarve omaan alueelliseen ratkaisuun on arvioitava.
Keskustan tavoitteena on monialainen maakunta eli sote-palveluiden rinnalla maakunnat osaltaan vastaisivat jatkossa myös muun muuassa elinvoima- ja aluekehitystehtävistä sekä työvoima- ja yrityspalveluista.
– Nyt yli 400 organisaation vastuulla olevat tehtävät kootaan 18 toimijalle. Maakunnat ovat kansanvaltaisia, päättäjät niihin valitaan suorilla vaaleilla.
Keskustan vastaukset kokonaisuudessaan puolueen nettisivuilla .