Keskusta vaatii sähköautojen latauslain uuteen valmisteluun – "Nyt uhkaa käydä niin, että kaikki maksavat, muttei juuri kukaan käytä"
Keskusta ei hyväksy parhaillaan lausuntokierroksella olevaa ympäristöministeri Krista Mikkosen (vihr.) esitystä sähköajoneuvojen latauspisteiden ja latausvalmiuksien rakentamisesta, keskustan Ari Torniainen ja Markus Lohi kertovat.
Torniainen on liikenne- ja viestintävaliokunnan varapuheenjohtaja ja Lohi keskustan talouspoliittisen työryhmän puheenjohtaja.
Kaksikon mielestä lakiesitykseen sisältyvät kustannusarviot on laskettu reippaasti alakanttiin, aikataulu on liian kireä ja velvoitetta on ylimitoitettu tuntuvasti.
– Esitys menee reippaasti sen yli, mitä pohjana oleva EU-direktiivi vaatii. Ympäristöministeriön esittämät kansalliset lisävaatimukset olisivat kohtuuttomia niin kotitalouksien, yritysten kuin kuntakentänkin kannalta, keskustaedustajat toteavat tiedotteessaan.
Torniainen muistuttaa, että vaihtoehtoisia ympäristöystävällisiä polttoaineratkaisuja kehitetään jatkuvasti, eikä sähkö ole ainoa vaihtoehto. Yhden energialähteen suosiminen tuntuu hänestä nurinkuriselta.
Perinteisesti polttoaineen jakelupisteet ovat syntyneet Suomeen markkinaehtoisesti, ei pakkoa käyttäen, hän huomauttaa.
– Kaava on yksinkertainen: se, joka käyttää, niin maksaa. Nyt uhkaa käydä niin, että kaikki maksavat, muttei juuri kukaan käytä.
Lakiluonnoksessa esitettävät säädökset toisivat Suomeen arvioiden mukaan vuoteen 2030 mennessä noin 171 000 latauspistettä sekä latausvalmiuden noin 621 000 pysäköintipaikkaan.
Kaikkiin uusiin tai laajasti korjattaviin asuinrakennuksiin, joissa on yli neljä pysäköintipaikkaa, täytyisi tehdä jokaiselle paikalle sähköautojen latausvalmius. Rakennuksen omistajan tulisi järjestää asukkaalle mahdollisuus latauspisteeseen, mikäli asukas hankkii käyttöönsä sähköauton.
Muussa kuin asuinkäytössä olevien rakennusten osalta latausvalmius tulisi asentaa vähintään puoleen pysäköintipaikoista, jos paikkoja on yli 10. Lisäksi tulisi asentaa vähintään yksi latauspiste. Velvoitteet tulisivat voimaan vuonna 2021.
Jos pysäköintipaikkoja on yli 20, tulisi latausvalmius asentaa vähintään puoleen pysäköintipaikoista ja latauspiste vähintään 10 prosenttiin paikoista. Tämä tulisi voimaan vuonna 2025.
Torniaisen ja Lohen mielestä onkin tärkeää huomata, että miljoonainvestoinnit koskettavat koko elinkeinoelämän kenttää aina kyläkirpputorista suurten ketjujen miljoonainvestointitarpeisiin.
– Jokainen voi miettiä, onko kohtuullista syöstä yrityksiä taloudelliseen ahdinkoon pihalla käyttämättömänä seisovan lataustolpan takia?
Keskustan mielestä esitys asettaa kohtuuttomia velvoitteita myös yksityisille taloyhtiöille ja on voimakkaasti ristiriidassa esimerkiksi kohtuuhintaisen asuntotuotannon edistämisen kanssa.
– Meillä on Suomessa tuhansia taloyhtiöitä, joilla on vaikeuksia toteuttaa edes välttämättömiä putkiremontteja. Niitä ei tule rasittaa kohtuuttomasti uusilla velvoitteilla. Samoin kunnissa tällaisiin investointeihin varattavat rahat ovat pois jo muutenkin tiukilla olevista peruspalveluista, Lohi toteaa.
Esityksen vaikutusarvioissa puhutaan 1 100–2 300 euron investointitarpeesta latauspistettä kohti, mutta käytäntö on osoittanut, että todelliset kustannukset saattavat olla jopa 5 000 euroa, Torniainen ja Lohi sanovat.
Latauspaikkoja rakennettaisiin sähköautoille, joita ei vielä ole, Lohi toteaa.
– Pelkästään elinkeinoelämän näkökulmasta kyseessä olisi satojen miljoonien hukkainvestointi. Investoinnit tehtäisiin täysin väärässä mittakaavassa ja käyttäjien kannalta myös vääriin paikkoihin.
– Tutkimustieto myös osoittaa, että käytössä olevien sähköautojenkin latauksista peräti 80–90 prosenttia tehdään kotona, Lohi sanoo.
Lohi ja Torniainen toivovatkin, että ministeri Mikkonen kuuntelee herkällä korvalla esityksen saamaa lausuntopalautetta ja valmistelee tämän jälkeen esityksen uudestaan.
Mitään syytä direktiivin velvoitteiden kansalliseen ylittämiseen ei ole, keskustalaiset muistuttavat.
Direktiiviehdotuksen mukaan uusiin tai laajasti korjattaviin asuinrakennuksiin, joissa on yli 10 pysäköintipaikkaa, asennettaisiin putkitus kaapelointia varten, jotta jokaiseen pysäköintipaikkaan olisi mahdollista myöhemmin asentaa sähköautojen latauspiste.
Muissa rakennuksissa, joissa on yli 10 pysäköintipaikkaa, olisi uudisrakentamisessa ja laajojen korjausten yhteydessä asennettava ainakin yksi latauspiste ja lisäksi putkitus siten, että sähköautojen latauspiste olisi mahdollista asentaa myöhemmin vähintään joka viidenteen pysäköintipaikkaan.
Vuoteen 2025 mennessä muissa kuin asuinrakennuksissa, joissa on yli 20 pysäköintipaikkaa, tulisi olla latauspisteitä, mutta jäsenmaat saisivat päättää niiden määrän.
Lausuntokierroksella oleva lakiesitys on siis EU-direktiiviehdotusta tiukempi.