Keskusta siirtäisi tuhansia työpaikkoja maakuntiin seuraavan kahden vaalikauden aikana
Keskustan kansanedustaja, eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen ottaisi tukun vanhoja ja uusia työkaluja avuksi alueellisen eriarvoistumisen torjumiseksi. Keskusta julkaisi torstaina aluekehityslinjauksensa, jota on työstetty varapuhemiehen johdolla.
Pekkarisen mukaan Suomen olisi seurattava muita Pohjoismaita muun muassa alueellistamistoimissaan. Suomen tulisi seuraavan kahdeksan vuoden aikana tavoitella 5000–6000 julkisen sektorin työpaikan siirtoa pääkaupunkiseudulta maakuntiin.
Pekkarinen painottaa, ettei kyse ole kokonaisten virastojen tai laitosten siirtämisestä, vaan työtehtävien siirtämisestä.
– Suomen pitää olla tässä aktiivisempi.
Pekkarisen mielestä Suomikin voisi syrjäisimpien alueiden osalta seurata Norjaa. Öljymaa tukee monin eri tavoin syrjäseudulla työskentelyä ja yrittämistä esimerkiksi erilaisilla työnsivukuluihin liittyvillä huojennuksilla.
Aluekehityslinjauksien taustalla on huoli nykykehityksessä, jonka seurauksena osassa maata väki ja työpaikat vähenevät hallitsemattomasti ja palveluiden katoaminen vain kiihdyttää kehitystä.
Samalla muuttotappiokunnissa jäljelle jäävä väestö ikääntyy ja heidän palvelutarpeensa kasvaa. Osaa muuttotappiokuntia vaivaa krooninen työvoimapula, kun työikäisiä ei enää riitäkään kaikkiin töihin.
Pekkarinen palaisi aluekehittämisessä aiempaa linjaan, jossa liki kaikilla hallinnonaloilla oli osavastuu tasapainoisessa aluekehityksessä. Tämä tarkoittaisi, että esimerkiksi koulutus- tai liikennesektori huomioisi päätöksissään myös aluekehityksen näkökulman.
Pekkarinen nostaa työryhmänsä toimenpidelistalta esimerkiksi liikenneyhteydet. Valtion budjettirahasta pitäisi suunnata jatkossa entistä suurempi osuus alemman tieverkon ja rataverkon kunnossapitoon.
– Tarvitaan myös uusi rahoitusmalli ja sen idea on saada yksityistä rahaa.
Tämä yksityinen raha ohjattaisiin isoihin tie- ja ratainvestointeihin. Tavoitteena olisi, että koko liikenneverkon saama potti nousisi seuraavan kahden vaalikauden aikana eli kahdeksassa vuodessa 300-400 miljoonalla eurolla vuodessa.
Lisäksi satsauksia tarvitaan muun muassa laajakaistahankkeen nopeaan toteuttamiseen, joka mahdollistaa esimerkiksi etätyön tekemisen sekä julkisen liikenteen kohentamiseen.
Keskiviikkona Maaseudun Tulevaisuuden ja MTK:n järjestämässä vaalitentissä vasemmistoliiton Li Andersson, kokoomuksen Petteri Orpo ja vihreiden Pekka Haavisto olivat sitä mieltä, että kaupungistumista ja keskittymistä pitäisi edistää ilmastosyistä.
Pekkarinen kritisoi tätä näkemystä ja muistuttaa, että nykykehitys aiheuttaa runsaasti sosiaalisia, asumiseen ja liikenteeseen liittyviä ongelmia.
Samalla hän lisää, ettei maan voimavarat ole vain pääkaupungissa tai muutamassa kasvukeskuksessa.
– Ei Keski-Suomen menestyksen eväät ole pelkästään Jyväskylässä. Jyväskylä on veturi, mutta me tarvitsemme sitä koko maakuntaa. Samaa periaatetta voi soveltaa koko Suomeen.
Koko Suomen asuttuna pitämiselle on myös laaja kansalaisten tuki.
Pekkarinen painottaa, että Suomi tarvitsee vetovoimaisen pääkaupunkiseudun ja maakuntien kasvukeskukset, mutta peruspalvelut on turvatta myös muissa osissa Suomea. Tähän haetaan lääkkeitä tukulla politiikkatoimia, joita esitellään tuoreessa aluekehityslinjauksessa.
– Me haastamme tällä kaikki Suomen poliittiset ryhmät keskusteluun siitä, mitä Suomen aluekehityksen hyväksi pitäisi tehdä.
Millaiselta Suomi sitten näyttää, jos epäedullinen aluekehitystä onnistutaan muuttamaan?
– Se on mosaiikkimainen, mutta ei niin eriarvoinen kuin nyt ja houkuttelevampi erilaiselle työlle ja toimeentulolle. Esimerkiksi matkailun mahdollisuudet ovat Suomessa huikeat.