Keskusta haluaa vähentää turvemaiden päästöjä – maanomistaja saisi kohdennetun palkkion pellon ennallistamisesta
Keskusta esittää kohdennettua palkkiota heikkotuottoisten, vaikeasti viljeltävien tai jo viljelykäytöstä poistettujen paksuturpeisten peltojen kosteikkometsitykseen tai niiden ennallistamiseen suoksi.
Ennallistaminen tapahtuu pohjaveden pintaa nostamalla ja viljelemällä alue esimerkiksi hieskoivulle. Toinen vaihtoehto on nostaa pohjaveden pintaa niin reilusti, että alue kehittyy kosteikoksi ja alkaa soistua uudelleen.
Kohdennetun palkkion vastineeksi maanomistaja sitoutuisi ennallistamisen tai kosteikkometsittämisen jälkeen pitämään alueen vesitalouden koskemattomana, keskusta esittää tiedotteessaan.
Suomen hiilidioksidipäästöjä voitaisiin vähentää peräti 0,5–0,7 miljoonalla tonnilla vuodessa, jos 30 000–35 000 hehtaaria ruoantuotannosta poistuneita tai vaikeasti viljeltäviä turvepeltoja muutettaisiin esimerkiksi kosteikkometsiksi tai ennallistettaisiin takaisin suoksi, keskusta laskee.
Puolue esittää, että metsien ja soiden lannanlevityssääntelystä johtuva pakkoraivaus pelloksi lopetetaan. Jos pellonraivaus turvemailla saadaan puolitettua seuraavan kymmenen vuoden aikana, olisi tästä saatava päästövähennys keskimäärin runsaat 300 000 tonnia vuodessa.
Keskusta ei voi hyväksyä peltojen raivauksen täyskieltoa, tiedotteessa todetaan. Puolueen mukaan täyskielto asettaisi investoiville tiloille katon tilanteessa, jossa maatalouden kannattavuus on jatkuvasti heikentynyt.
Keskusta kuitenkin esittää nykyistä lainsäädäntöä uudistetaan siten, että uuden lannanlevitysalan raivaaminen voidaan korvata kierrättämällä ravinteet biokaasuksi ja kierrätyslannoitteiksi.
Toisena raivauksen tarvetta vähentävänä toimena keskusta ehdottaa tilusjärjestelyjen sekä pellon vuokramarkkinoiden kehittämistä maatalouspolitiikan keinoin.
Peltoja raivataan esimerkiksi siksi, että kotieläintuotantoa laajentavien tilojen on pakko saada lisää lannanlevitysalaa, jos lähiseudulta ei ole vuokrattavissa tai ostettavissa peltoa. Peltoja raivataan myös tilusrakenteen parantamiseksi ja maatilan laajentamiseksi.
Keskustan esittämillä toimilla turvemaiden kasvihuonekaasupäästöjä voitaisiin vähentää jopa miljoonalla tonnilla vuodessa. Se vastaa yhteensä 250 000–400 000 henkilöauton vuotuisia päästöjä.
Toimet nojaavat Luonnonvarakeskuksen tuoreisiin tutkimuksiin maatalouden ja maankäytön päästöistä, keskusta kertoo. Maatalouden suurimmat ilmastopäästöt tulevat turvepelloilta.