Kelan tutkijat laskivat: Hintojen nousu tiputti köyhyyteen yli 60 000 kotitaloutta, joista 16 000 on lapsiperheitä

Kotimaa

Hintojen nousu on tiputtanut köyhyyteen yli 60 000 kotitaloutta, joista 16 000 on lapsiperheitä, Kelan tutkijat laskivat.

Köyhyysasteen nousu kohdistui Suomessa erityisesti yhden aikuisen lapsiperheisiin (5,8 prosenttiyksikön nousu). Näistä kotitalouksista on hintojen nousun jälkeen 22 prosenttia köyhyysrajan alapuolella.

Toiseksi eniten hintojen nousu köyhdyttää yksin asuvien kotitalouksia. Nämä myös muodostavat valtaosan köyhistä kotitalouksista.

Kela julkaisi Twitterissä kuvan, jossa näkyy köyhien kotitalouksien määrän kasvu maaliskuusta 2021. Vuoden 2022 jälkipuoliskon luvuissa hintoja ovat nostaneet Ukrainan sodan ja energiakriisin vaikutukset.

Lapsilisän 10 % korotus laskisi alle kouluikäisten lasten köyhyyttä 0,44 %-yks. ja isompien lasten 0,4 %-yks.

Lapsilisän YH-korotuksen 10 % korotus laskisi lapsiperheköyhyyttä noin 0,1 %-yks.

Lue tarkemmin Tutkimusblogista:https://t.co/QdREIcU2Yc

— Kelan tutkimus ja tilastot (@Kelantutkimus) September 14, 2022

Kelan tutkimusblogissa lasketaan, että julkisuudessa esitetyillä lapsilisän muutoksilla olisi vain vähäinen vaikutus lapsiperheköyhyyteen.

Julkisuudessa on esitetty lapsilisäjärjestelmän muutoksiksi muun muassa lapsilisän korotusta, lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen korotusta, nykyisen sisaruskorotuksen poistoa ja lapsilisän verottamista.

Eniten yksittäisistä reformeista hintojen nousun vaikutuksia kompensoisi lapsilisän 10 prosentin korotus, tutkijat kertovat. Se laskisi alle kouluikäisten lasten köyhyysastetta 0,44 prosenttiyksikköä ja isompien lasten 0,4 prosenttiyksikköä.

Lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen 10 prosentin korotus puolestaan laskisi lapsiperheköyhyysastetta merkittävästi vähemmän, noin 0,1 prosenttiyksikköä.

Yhdistelmä lapsilisän ja sen yksinhuoltajakorotuksen korotuksesta laskisi lasten köyhyysastetta noin puoli prosenttiyksikköä, joka vastaa lähes 5 000 lasta.

Kaikista lapsista maksettava samansuuruinen lapsilisä – eli nykyisen sisaruskorotuksen poisto – nostaisi köyhyysastetta 0,7 ja 0,8 prosenttiyksikköä alle kouluikäisillä ja muilla lapsilla. Reformin yhdistäminen yksinhuoltajakorotuksen 10 prosentin korotukseen ei tutkijoiden mukaan kompensoisi lapsiperheköyhyyden nousua.

Lapsilisän veronalaisuus lisäisi merkittävästi lapsiperheköyhyyttä, tutkijat toteavat.

Se nostaisi lasten köyhyysastetta 2,7 prosenttiyksikköä, joka vastaa noin 25 000 lasta lisää köyhyydessä. Veronalaisuus lisäisi erityisesti yhden aikuisen lapsiperheiden köyhyyttä.

Tutkijat eivät arvioineet jo päätettyjä politiikkatoimien vaikutuksia, kuten ylimääräistä lapsilisää.