Kansanedustajalta kova väite: "Hallitus luopumassa asevientirajoituksista Turkkiin – ei kerro eduskunnalle"

Politiikka

Vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho tulkitsee, että Suomi on näyttänyt vihreää valoa Turkkiin kohdistuneiden asevientirajoitusten purkamiselle, kuten Turkki on vaatinut.

Marinin hallitus ei ole millään tavalla kertonut asevientilinjausten muuttamisesta eduskunnalle, tai edes eduskuntaryhmille. On edetty salassa, Yrttiaho sanoo tiedotteessa.

– Hallitus on menettelemässä ohjelmansa ja selontekojensa vastaisesti. Millä mandaatilla, Yrttiaho kysyy.

Kansanedustaja viittaa tiedotteessaan Reutersin uutiseen, jossa Turkin presidentinkanslian tiedottaja Ibrahim Kalin kertoo, että Turkkiin kohdistuvien puolustusteollisuuden pakotteiden purkamiseen olisi suhtauduttu myönteisesti.

”Ilahduttavaa kehitystä” tapahtui Kalinin mukaan Turkin, Suomen ja Ruotsin keskusteluissa Turkin Ankarassa keskiviikkona. Asiasta uutisoi myös Ilta-Sanomat.

Suomen ja Ruotsin delegaatiot matkustivat Turkkiin, koska Turkki on toistuvasti vastustanut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä.

Suomen Nato-jäsenyyttä vastaan eduskunnassa äänestänyt Yrttiaho muistuttaa hallituksen linjaavan ohjelmassaan, että sen ulkopolitiikka on ”ihmisoikeusperusteista”.

– Nato-hakemus on johtamassa Suomen ulkopolitiikassa tähän saakka korostetusta ”ihmisoikeusperusteisuudesta” luopumiseen, Yrttiaho näkee.

Hän toteaa, että osana ”ihmisoikeusperusteisuutta” Marinin hallituksen ohjelmassa on selkeästi linjattu, että ”Suomi ei vie puolustusmateriaalia sotaa käyviin tai ihmisoikeuksia polkeviin maihin.”

Asevientirajoitukset asetettiin 2019, kun Turkki hyökkäsi Pohjois-Syyriaan.

– Tällä viikolla Turkki ilmoitti toteuttavansa uuden mittavan hyökkäyksen Syyriaan. Sen tarkoituksena on ottaa haltuun ja miehittää 30 kilometriä syvä vyöhyke Syyrian puolella rajaa. Turkki on lisäksi viime viikkoina pommittanut kiihtyvästi alueita Syyriassa ja Irakissa.

– Ja samaan aikaan Marinin hallitus on antamassa periksi asevientirajoituksista ostaakseen hyväksynnän Suomen Nato-jäsenyydelle. Turkin vaatimuksesta nyt tehtävät myönnytykset ovat vasta alkua Suomen ulkopolitiikan suunnanmuutoksessa, Yrttiaho arvioi.

Yle selvitti syksyllä 2019, että vain yksi prosentti Suomen aseviennistä Turkkiin oli ampumatarvikkeita vuosina 2014–2018.

Suomi on vienyt Turkkiin suurimmaksi osaksi tarvikkeita, jotka on luokiteltu ”panssarointi- tai suojavarustukseksi sekä suojarakenteiksi ja -komponenteiksi”.

Luokitteluun kuuluvat myös kypärät ja suojavarusteet, mutta Suomen viennistä valtaosa on ollut suojausterästä, jota käytetään esimerkiksi panssaroituihin autoihin, Yle kertoi.