Kansallismielisen oikeiston rekrytointi jäi puolitiehen
Kansallismieliset oikeistopopulistit ei nouse Euroopan parlamentissa erityisen vaikutusvaltaiseen asemaan, mutta ryhmä voi halutessaan jumittaa yksittäisiä asioita.
Euroopan äärioikeistoakin edustavat populistipuolueet muodostavat Euroopan parlamenttiin yhteisen Identiteetti ja demokratia (ID) ryhmän, johon on tulossa 73 europarlamentaarikkoa.
Ryhmä on jäämässä viidenneksi suurimmaksi 751-paikkaisessa parlamentissa.
Ryhmä saisi näillä luvuilla edustajansa varapuhemiehistöön ja puheenjohtajuuden ehkä kahdessa valiokunnassa.
Selvästi isoimmat puolueet kansallismielisten ryhmässä ovat Italian valtapuolue Lega, Ranskan kansallinen liittouma ja Vaihtoehto Saksalle AfD.
Ryhmän johtoon tulee Marco Zanni Legasta.
Torstain tiedotustilaisuudessa perussuomalaisten Jussi Halla-aho käytti puheenvuoron pienpuolueiden puolesta.
– Olemme edelleen vähemmistö, mutta suurempi vähemmistö kuin koskaan aiemmin. Oli tärkeää, ettemme toistaneet samoja virheitä kuin viisi vuotta sitten.
Viime parlamenttikaudella EU- ja maahanmuuttokriittiset puolueet päätyivät Halla-ahon mukaan liian moneen eri ryhmään.
Moni jäi nytkin ulkopuolelle. Venäjä-mielisyyttä arvostellut ruotsidemokraatit, brexit-puolue, Espanjan Vox tai Hollannin populistit eivät liittyneet mukaan.
Ranskan populistijohtaja Marine Le Pen sanoi oven pysyvän yhä auki.
Helppoa rivien kokoaminen ei ääriryhmälle ole.
Jo torstaina puoluejohtajat saivat vastata kysymyksiin Venäjä-pakotteista ja talouskurin höltymisestä.
Saksan AfD:n Jörg Meuthen otti vastausvuoron Venäjä-pakotteista, ja sanoi, etteivät ne muuta Krimin tilannetta.
– Meidän mielestämme ei ole perusteltua jatkaa Venäjän vastaisia pakotteita.
Halla-ahon mukaan AfD-johtaja vastasi kysymykseen omalta osaltaan.
Perussuomalaisten kantana hänen mukaansa on, ettei pakotteita voida purkaa ennen kuin Venäjä muuttaa toimintaansa. EU on asettanut Venäjälle pakotteita muun muassa Krimin miehityksen ja Itä-Ukrainan konfliktin takia.
Toinen vaikeista kysymyksistä on talouspolitiikka.
Italiassa Lega on lisäämässä menoja valtavasta velkataakasta huolimatta.
EU-komissio on uhannut Italiaa miljardisakoilla, jos maa ei palaa noudattamaan taloussääntöjä, jotka on tarkoitettu yhteisen talousalueen suojaksi.
Tiedotustilaisuudessa puolueilta kysyttiinkin, tukevatko puolueet Italiaa vai komissiota.
Vastauksessa Halla-aho väläytti euroalueen purkamista.
– Jos haluamme yhteisen valuutan ilman uusia katastrofeja, tarvitsemme lisää keskitettyä budjettikontrollia. Mutta toinen tapa ratkaista tämä asia on purkaa yhteinen valuutta ja euroalue ainakin sellaisena kuin se on tällä hetkellä.
Samaan aikaan parlamentin suurimmat ryhmät käyvät keskusteluita EU:n tavoitteista seuraavalla viidelle vuodelle.
Euroopan kansanpuolue EPP, sosiaalidemokraatit, liberaaliryhmä Alde (uudelta nimeltään Renew Europe) ja vihreät pystyvät muodostamaan kolmen tai neljän kesken tukevan EU-myönteisen enemmistön.
Neuvotteluissa mukana oleva Nils Torvalds (r.) arvioi, etteivät oikeistopopulistit saa erityistä valta-asemaa parlamentissa.
Hän ei halua maalata piruja seinille siitä, minkälaisen roolin edustajat ottavat valiokunnissa.
– Tehtävä vaatii kannanottoja, jotka eivät voi olla samoja kuin vaalikampanjoissa. On ihan mahdollista, että joku heistä on kunnianhimoinen ja ratkaisuhaluinen.