Kanerva pitää Vuoristo-Karabahin taisteluita merkkinä kielteisestä muutoksesta
Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtaja Ilkka Kanerva pitää Vuoristo-Karabahin yhteenottoja konfliktin ikävänä eskaloitumisena. Hän korostaa, ettei vielä tunne viimeaikaisten poliittisten tapahtumien taustoja riittävästi voidakseen arvioida tilanteen kiristymisen syitä.
– Tilanne on muutoksessa erittäin kielteiseen suuntaan, hän sanoi STT:lle puhelimitse.
Azerbaidzhanin ja Vuoristo-Karabahia tukevan Armenian eilisissä yhteenotoissa kuoli ainakin 30 sotilasta. Tulituksia on raportoitu myös viime yön ja tämän päivän aikana.
Väkivaltaisuudet ovat alueen pahimmat yli kahteen vuosikymmeneen.
Azerbaidzhan julisti tänään yksipuolisen tulitauon. Separatistien edustaja kertoo kuitenkin uutistoimisto AFP:lle, etteivät taistelut ole tauonneet.
Azerbaidzhan ja Armenia ovat kamppailleet Vuoristo-Karabahista jo kauan. Alue on ollut armenialaisten separatistien hallinnassa 1990-luvun alusta.
Vuoristo-Karabah on julistautunut itsenäiseksi, mutta kansainvälisesti sitä pidetään osana Azerbaidzhania.
Kanerva ja Etyjin Etelä-Kaukasian erityisedustaja, Bulgarian ulkoministeri Kristian Vigenin antoivat Vuoristo-Karabahin tilanteesta yhteisen kannanoton.
Sekä Kanerva että Vigenin antavat täyden tukensa Etyjin Minsk-ryhmälle, joka toimii konfliktissa sovittelijana.
Yhdysvallat ja Venäjä ovat vaatineet Vuoristo-Karabahiin tulitaukoa. Ulkoministeri John Kerry yhtyi Venäjän presidentin Vladimir Putinin eiliseen kannanottoon siitä, että Armenian ja Azerbaidzhanin on kunnioitettava aselepoa.
YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon puolestaan on ilmoittanut olevansa syvästi huolestunut Vuoristo-Karabahin taisteluista.
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan on vannonut Turkin tukevan Azerbaidzhania konfliktissa ”loppuun asti”.
Erdogan arvostelee Etyjin Minsk-ryhmää heikoksi. Ranskan, Venäjän ja Yhdysvaltojen johtama ryhmä on Erdoganin mielestä aliarvioinut tilanteen vakavuuden.
Turkin ja Armenian välillä ei ole diplomaattisuhteita, koska maiden välillä on kiistaa armenialaisten joukkomurhista ottomaanivallan aikana sata vuotta sitten. Armenia pitää murhia kansanmurhana.