KAKSin kysely: Aluevaaleihin suhtaudutaan suopeasti, mutta välinpitämättömästi – moni uskoo aluevaltuustojen ajavan suurten kaupunkien asiaa
Selvä enemmistö suomalaisista pitää periaatteessa hyvänä sitä, että kansalaiset voivat vastaisuudessa valita päättäjät hyvinvointialueille suorilla vaaleilla, käy ilmi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimuksesta.
Näin ajattelee 74 prosenttia suomalaisista.
Silti vain reilu kaksi viidesosaa (44 prosenttia) kansalaisista ilmoittaa olevansa kiinnostunut aluevaaleista. Lähes joka toinen (46 prosenttia) ilmoittaa, että aluevaalit eivät kiinnosta.
Aluevaalien vastustajiksi ilmoittautuu 13 prosenttia vastaajista.
Kaksi kolmesta suomalaisesta katsoo, että samojen ihmisten ei pidä olla päättämässä kolmella tasolla valtakunnan, hyvinvointialueiden ja kuntien asioista. Vain vajaa viidennes tohtii olla tästä eri mieltä.
Reilu kolmannes silti katsoo, että ehdokkuuden rajaaminen eri vaaleissa olisi epädemokraattista.
Suurempi osa vastaajista uskoo aluevaltuuston rooliin vaikutuskanavana ja päätöksentekijänä kuin epäilee sitä. Usko on selvästi vahvistunut epäuskoon nähden vuodesta 2018.
Reilu kolmannes tyrmää kyselyssä väitteen siitä, että aluevaltuustoilla ei ole todellista päätösvaltaa. Väitteeseen myös yhtyy vajaa kolmannes.
Yli kolmannes arvioi, että aluevaltuusto maakuntavaltuusto tulee olemaan kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien toimiva väylä.
Vain kolmannes uskoo, että aluevaltuusto kykenee toimimaan vastuuntuntoisesti koko maakunnan edun huomioon ottaen.
42 prosenttia suomalaisista arvioi, että aluevaltuusto ajaa lähinnä suurten kaupunkien asiaa ja etuja.
KAKSin tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimusaineisto on koottu 11.–15. syyskuuta, ja siihen haastateltiin 1 000 suomalaista.
Ensimmäiset aluevaalit järjestetään 23. tammikuuta.