Kaikkonen Ylellä: Puolustushallinnon järjestelmiin on kohdistunut tunkeutumisyrityksiä – "Kyberpuolustus on menossa hyvään suuntaan, mutta kehitettävää riittää"
Suomen kyberpuolustustuksessa on vielä paljon kehittämisen varaa, vaikka paljon edistystäkin on tapahtunut. Näin linjasi puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) Ylen Ykkösaamussa lauantaina.
Kaikkonen kiitteli etenkin vuonna 2019 hyväksyttyjä tiedustelulakeja, jotka ovat antaneet puolustushallinnolle entistä enemmän työkaluja ja mahdollisuuksia kybertoimintaan.
Puolustusministerin mukaan Suomi on tiedustelulain mahdollistamissa kyberasioissa ”sisäänajovaiheessa”. Lait ovat kuitenkin jo osoittaneet vaikuttavuutensa: Kaikkosen mukaan puolustusvoimissa on päästy entistä paremmin havaitsemaan ja torjumaan vaikuttamispyrkimyksiä.
Kaikkonen luonnehti Suomen olevan kyberpuolustuksessa Euroopan tasolla hyvää keskitasoa.
– Olemme kyberpuolustuksessa menossa parempaan suuntaan. Emme ole mikään suurvalta tässäkään suhteessa, mutta emme myöskään hännänhuippu.
Vaikka suunta on hyvä, kehitettävää Kaikkosen mukaan löytyy paljon. Hän kaipasi kybertorjuntaan lisää koulutusta, työntekijöitä ja teknologiaa.
Myös lainsäädäntöä pitäisi Kaikkosen mukaan käydä vielä kunnolla läpi, että löytyykö sieltä mitään korjattavaa. Täsmennystä hän kaipasi myös siihen, mitkä osa-alueet laajassa kybermaailman kentässä kuuluvat puolustushallinnon ja mitkä siviilihallinnon vastuulle.
Kaikkosen mielestä on kuitenkin kohtuullisen selvää, että esimerkiksi psykoterapiayhtiö Vastaamon tietomurron kaltaiset tapahtumat ovat siviilipuolen asioita, eivät puolustusvoimien.
Kaikkonen paljasti, että Suomen puolustushallinnon järjestelmiin on kohdistunut tunkeutumisyrityksiä. Niitä on kuitenkin onnistuttu tunnistamaan ja torjumaan.
Tarkemmin Kaikkonen ei avannut, millaisia yritykset ovat olleet, milloin ne ovat tapahtuneet ja kuka niiden taustalla on ollut. Kaikkosen ja toimittaja Seija Vaaherkummun keskusteluissa nostettiin esiin eduskunnan tietomurto, jonka jäljet johtivat Kiinan suuntaan.
– Meidän ei kannata olla liian sinisilmäisiä tässä. Kyllä Suomea seurataan ja koetetaan selvittää, miten meidän hallintomme toimii, miten puolustuskyky toimii. Tämä on hyvä tunnistaa, tunnustaa ja torjua tarpeen mukaan, Kaikkonen summasi.
Puolustusministeri ei myöskään avannut tarkemmin, millainen Suomen kyberkyvykkyys tarkalleen ottaen on.
Uuden puolustusselonteon linjausta Suomen sodan ajan joukkojen jakamisesta operatiivisiin joukkoihin ja paikallisiin joukkoihin Kaikkonen perusteli kyvyllä vastata uudenlaisiin, nykyajan sotilaallisiin uhkiin.
Toimintaympäristö on muuttunut jännitteisemmäksi, kansainvälisemmäksi ja teknologisemmaksi. Enää sotilaallinen uhka ei pohjaudu Kaikkosen mukaan siihen, että rauhan ja sodan ajat olisivat selkeästi määriteltävissä.
Paikallisjoukoilla voidaan Kaikkosen mukaan torjua paremmin laaja-alaista uhkaa, tulipa se mistä päin tahansa. Paikallisjoukoille on luvassa aiempaa paremmat varusteet ja parempaa koulutusta.
Puolustusministeri linjasi, että muutosten myötä reserviläisten osaamista kaivataan entistä enemmän myös puolustusvoimien tarpeisiin. Hän korosti, että reserviläisten osaamiselle siviiliyhteiskunnan eri alueilta olisi varmasti käyttöä myös jännitteisemmissä poikkeusolojen tilanteissa.
Puolustusselonteossa todettiin puolustusvoimien työvoimantarpeen olevan vuosikymmenen loppuun mennessä 500 henkilötyövuotta.
Kaikkonen perusteli sitä sillä, että puolustushallinnon toimintakenttä on käynyt haastavammaksi ja tehtävät ovat lisääntyneet. Yksi iso ulottuvuus on juuri kyberturvallisuus, mutta Kaikkosen mukaan puolustushallintoon kaivataan osaajia laajasti myös muilta aloilta.
Hän toivoi, että työpaikkojen lisäys voitaisiin tehdä etupainotteisesti. Tehtävä jää tulevien hallitusten vastuulle, mutta Kaikkonen oli luottavainen sen suhteen, että Suomessa ymmärretään laajasti puolustuksen uskottavuuden merkitys.
Kaikkonen puolusti haastattelussa myös Suomen onnistumista Afganistanin evakuointioperaatiossa.
Tutkijat arvostelivat lauantaina Ylellä Suomea siitä, että se jätti tulkkeja ja vartijoita evakuoimatta. Tutkijoiden mukaan Suomi ei kantanut tarpeeksi vastuuta ihmisistä, jotka olivat työskennelleet sen nimiin.
Kaikkosen mukaan evakuoitujen määrä oli sellainen, joka haastavassa, hyvin lyhyessä aikataulussa pystyttiin tekemään.
– Johonkin raja piti vetää. Reilu 400 oli se, mitä arvioitiin, että tuossa aikaikkunassa pystytään evakuoimaan, ja siinä onnistuttiinkin.
Kaikkonen kiisti, että evakuointioperaatioon liittyviä päätöksiä olisi tehty Suomen sisäpoliittisia latauksia silmällä pitäen. Tarkoitus oli auttaa niitä, ketkä olivat auttaneet Suomea.
Kaikkonen korosti, että evakuointipäätökset ja prosessin kokonaisuus oli ulkoministeriön vastuulla. Puolustushallinto vastasi evakuointien käytännöllisemmästä puolesta: kyvykkyydestä, kapasiteetista, lennoista ja sotilaallisesta toiminnasta.
Kaikkosen mukaan puolustushallinto tulee tekeämään oman selvityksensä Suomen osallistumisesta Afganistanin kriisinhallintaoperaatioon. Painopiste selvityksessä on sotilaallisessa näkökulmassa. Ulkoministeriö tekee oman laajan selvityksensä omia painoalueitaan korostaen.
Puolustushallinnon selvitys valmistuu Kaikkosen mukaan syksyn ja talven aikana.
Kaikkosen mukaan Suomi hyötyi paljon Afganistanin operaatioon osallistumisesta. Kokemusta kertyi erityisesti siitä, millaista on toimia, kun tositilanne on aidosti päällä.
Käytännön kenttäkokemusta tuli myös yhteistoiminnasta, tiedustelusta, kenttälääkinnästä ja sotilaille annettavasta psyko-sosiaalisesta tuesta.
– Siellä oltiin ihan tosi tilanteessaa. Se antoi tärkeää kokemusta oman puolustuksen kehittämiseen.