Kääriäinen, Perttula ja Martikainen SK:ssa: Keskustan erityinen ongelma on suhde vihreisiin – "Puolue tarvitsee omintakeisen vihreysohjelman"
Ei ole mitään syytä, miksi keskusta ei voisi olla poliittisen keskustan ja koko poliittisen kentän voimatekijä. Sen on löydettävä olemuksensa ja identiteettinsä moninaisuus uudelleen voidakseen jatkaa tulevaisuudessakin suomalaisten asioiden hoitajana.
Näin kirjoittavat keskustavaikuttajat Seppo Kääriäinen, Pekka Perttula ja Ossi Martikainen Suomen Kuvalehdessä julkaistussa esseessään .
Keskustavaikuttajat pitävät vihreyttä hyvin tärkeänä osana keskustalaisuutta.
– Ei ole keskustalle kunniaksi, jos sen edustajat näyttävät keskustelussa asettuvan törsäämisen ja tärväämisen puolelle silloin, kun punnitaan talous- ja luontoarvojen kestävää tasapainoa.
Luonnonvarojen kestävä käyttö tarkoittaa keskustalaisessa aatemaailmassa tasapainoista viljelyä ja luonnon varjelua, kolmikko selventää.
Erityinen ongelma on keskustan suhde vihreisiin, jotka voittavat kilpailun potentiaalisista kannattajista, Kääriäinen, Perttula ja Martikainen arvioivat.
– Puolue tarvitsee omintakeisen vihreysohjelman, jota pitää työstää paikalliseksi, maakunnalliseksi, valtakunnalliseksi ja eurooppalaiseksi vaikuttamiseksi. Vihreys pysyy politiikan esityslistalla vuosikymmeniä.
Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko nosti myös esiin keskustan ja vihreiden vaikean suhteen Suomenmaan blogissaan viime viikolla.
– Olemme kipuilleet suhdettamme vihreisiin koko sen ajan, kun itse olen saanut olla mukana puolueessa. Seuraavien vuosien suuri taisto käydään meidän ja vihreiden välillä, Saarikko kirjoitti .
Kääriäisen, Perttulan ja Martikaisen mielestä keskustan tilanne on juuri niin tukala kuin miltä se näyttää, mutta ratkaisun avain on puolueen identiteetin terävöittämisessä.
Keskustan identiteetille kohtalokkaiksi asioiksi keskustavaikuttajat nostavat omaleimaisen yleispuolueen olemuksen säilyttämisen ja ehdottoman kansanvaltaisuuden.
– Ei ole ollenkaan sattumaa, että historiallisesti ja vielä tänäänkin monet keskustalaiset kannattavat osuustoimintaa, sillä se on talouden demokraattinen muoto, Kääriäinen, Perttula ja Martikainen kirjoittavat.
– Kaikessa vapaaseen kilpailuun uskova ja eriarvoisuuden kasvun salliva taloudellinen liberalismi on ristiriidassa keskustan identiteetin kanssa. Valinnanvapaus ei sytytä siellä, missä ei ole vaihtoehtoja ja valinnan mahdollisuutta.
Keskusta on ollut erilaisia ajatussuuntauksia ja painotuksia yhdistävä liike, ja se on johtanut hyviin tuloksiin, keskustavaikuttajat toteavat.
– Se on ollut luonteeltaan enemmän liitto ja liike kuin yksimuottinen puolue.
– Kun se on rapautunut, puolue on vuotanut kannatusta yhtä aikaa joka suuntaan. Kysymys ei ole vain yhteiskunnan ja talouden heijastumisesta puoluekenttään, vaan erityisesti puolueen omasta toimintakyvystä ja toimintatavasta.
Puoluejohdon on muodostettava kokonaisuus, jossa puolueen moninaisuus näkyy.
Ihmisiä yhdistävä koulutus- ja ohjelmatyö on jäänyt kolmikon mielestä liian vähälle viime vuosina.
– Keskustan viimeinen suuri koulutusponnistus on ollut kaksikymmentä vuotta sitten toteutettu Vaikuttaja 2000 -hanke. Sisällöt, järjestötoiminnan pelisäännöt ja tarkoitus, vaikuttamisen muutos ja paikallinen, alueellinen ja valtakunnallinen toteutustapa yhdistyivät siinä hyvin mietityksi kokonaisuudeksi.
– Miksi keskustassa ei ole 2000-luvulla panostettu toimijoiden motivointiin, koulutukseen ja vaikuttamistyöhön siinä mitassa kuin aikaisemmin? Vaalitulosten pitkä aleneva trendi ja viimeisten vuosien tulosheilunta ovat osittain seurausta tästä.
Kolmikko huomauttaa, että viimeisin koulutushanke, ”vaikuttajakiihdyttämö”, on koskenut aikaisempaa suppeampaa joukkoa, mutta siitä on saatu hyviä kokemuksia.
– Voisiko työtä niiden pohjalta laajentaa paikallis- ja maakuntatasolle ihmisiä ryhmäyttävällä tavalla?
Kuukauden kuluttua tapahtuvaa keskustan uuden puheenjohtajan valintaa Kääriäinen, Perttuja ja Martikainen pitävät poikkeuksellisen vaativana.
– Nyt valitaan puheenjohtaja – ei valtiovarainministeriä, puhumattakaan pääministeriehdokkaasta.
– Puoluejohdon on muodostettava kokonaisuus, jossa puolueen moninaisuus näkyy. Uuden puheenjohtajan on kyettävä nousun moottoriksi mutta luotava tilaa muillekin. On rakennettava työtä ja vastuuta jakava, kuunteleva ja mukaan ottava toimintatapa.
Seppo Kääriäinen on valtiotieteiden tohtori, entinen ministeri ja kansanedustaja sekä keskustan entinen puoluesihteeri.
Pekka Perttula on valtiotieteiden tohtori ja keskustan entinen puoluesihteeri. Ossi Martikainen on yhteiskuntatieteiden maisteri, Lapinlahden kunnanhallituksen puheenjohtaja ja entinen keskustan Ylä-Savon piirin puheenjohtaja.