Kääriäinen: Koivisto osasi mitoittaa vallankäytön
Presidentti Mauno Koivisto osasi mitoittaa vallankäytön, arvioi keskustan konkaripoliitikko Seppo Kääriäinen.
– Se ei ollut alituiseen ääriasennossa. Hän oli matalan profiilin poliitikko silloin kun piti: ”On oltava niin matalana, että vihollinen ei osu”, luonnehtii Kääriäinen Suomenmaan blogissaan .
Kääriäisen mukaan presidentin valtaoikeuksien siirtäminen hallituksen ja eduskunnalle jää historiaan. Mutta kyllä Koivisto oli päättäväinenkin vallankäyttäjä isoissa asioissa ja myös omaa asemaansa koskevissa väännöissä.
– Hänen junailemansa sinipunaratkaisu ohi kassakaappisopimuksen 30 vuotta sitten todistaa siitä. Lentopalloilijan iskulyönti upposi lattiaan.
Kääriäisen mukaan Koivisto vastasi kirjansa Venäjän idea julkistamistilaisuudessa Moskovassa vuonna 2002 toimittajan kysymykseen Suomen ideasta venäjäksi yhdellä sanalla ”pysyä hengissä”. Tämä filosofia heijastui Koiviston ulko- ja sisäpoliittisissa ratkaisuissa.
– Ulkopolitiikassa ”hyvät suhteet naapureihin” oli hänen linjakiteytyksensä. Sisäpolitiikassa hän tavoitteli parlamentarismia ja kansallista eheyttä sekä kunnioitti kansan oikeustajua. Näillä eväillä pysytään hengissä ja selviydytään.
Koivisto jatkoi Kääriäisen mukaan kaikessa olennaisessa edeltäjiensä Paasikiven ja Kekkosen rakentamalla ulkopoliittisella tiellä. Pariisin rauhansopimuksen sotilaallisten artiklojen mitätöiminen ja YYA-sopimuksen muuttaminen olivat rohkeita, oikeaan ajankohtaan tehtyjä päätöksiä.
Myös Koiviston ratkaisut Euroopan Neuvoston jäsenyyden ja EU-jäsenyyden ajamisessa voi Kääriäisen mielestä nähdä jatkumona Kekkosen länteen raivaamalle taloudelliselle ja kaupalliselle yhdentymiselle. EEC-ratkaisu sai näin jatkoa.
Kääriäisen mukaan Koiviston aikana toteutui kaikkien eduskuntapuolueiden yhdenvertaisuus hallituspolitiikassa. SMP ja kokoomus nostettiin hallitukseen.
– Kannattaa panna merkille, että hänen aikanaan toimi kolmenlaisia hallituskoalitioita: perinteinen punamulta, kokoomuksen ja SDP:n sinipuna sekä keskustan ja kokoomuksen sinivihreä. Vaalituloksella oli merkitystä.
Koivistossa yhdistyi Kääriäisen mukaan kansanmies ja sivistynyt filosofi, fundeeraaja. Lukeneisuus ja historian tuntemus heijastuivat hänen otteissaan. Hän oli yhtä aikaa läheinen ja etäinen.
– Mauno Koivisto oli taitava poliitikko, arvostettu valtiomies ja karismaattinen johtaja. Hän jatkoi Suomen ”pysyä hengissä” -ideaa kansanvaltaisella, omaperäisellä ja tarvittaessa tiukalla otteella. Oli symbolinenkin yhteensattumus, että Koivisto kuoli Snellmanin päivänä, Kääriäinen summaa.