Julkisissa hankinnoissa pitäisi suosia osa- ja vajaatyökykyisiä työllistäviä yrityksiä, sanoo työministeri Harakka
Ehkä meidän asenteemme on hiukan empaattisempi, toteaa työministeri Timo Harakka (sd.) pitkällisen pohdiskelun päätteeksi. Häneltä on kysytty, miten hän näkee edellisen ja nykyisen hallituksen eron suhtautumisessa työttömiin.
Yhtenä erojen ruumiillistumana voidaan pitää aktiivimallia, jonka Juha Sipilän (kesk.) hallitus katkerasta vastustuksesta huolimatta pani toimeen ja jonka nykyinen hallitus on luvannut purkaa.
– Aktiivimallin leikkuri koettiin epäoikeudenmukaiseksi. Kymmenet tuhannet ihmiset menettivät työttömyyskorvauksia ilman omaa syytään. Me uskomme ja luotamme ihmisten motivaatioon tehdä työtä ja haluamme parantaa työvoimapalveluiden kykyä auttaa ihmisiä työhön.
Aktivoinnista tämäkään hallitus ei aio luopua. Harakka myöntää, ettei työllisyyttä saada nousuun pelkästään kivoilla keinoilla.
– Aktivoivaan työllistämiseen liittyy patistelua. Ei ole niin, että kun työkykyinen ihminen on työttömänä, häntä eivät viranomaiset yhtään vaivaisi. Mutta rahanmenetyksellä uhkaaminen, kuten aktiivimallin leikkurissa oli, ei ole se keino.
Hallitus luottaa siihen, että ihminen ei ehdoin tahdoin halua olla viimesijaisella toimeentulotuella. Tällöin työllistämiskeinona ovat entistä monialaisemmat ja henkilökohtaisemmat työllisyyspalvelut. Harakan mukaan pitää pyrkiä siihen, että ihmisen jäädessä työttömäksi apua tarjottaisiin pian ja työttömyysjakso olisi mahdollisimman lyhyt.
Työllisyyspalveluiden kehittäminen on hallituksen pitkän aikavälin hanke, ja se on etenemässä ensi vuoden puolella. Yksi keino esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä on Harakan mukaan palkkatuki, jonka kanssa hallitus etenee jo syksyllä. Harakan mukaan Suomessa palkkatukea on hyödynnetty niukasti, jos verrataan vaikka länsinaapuriin.
Harakan mukaan isoissa julkisissa hankinnoissa pitäisi suosia sellaisia yrityksiä, jotka työllistävät osa- ja vajaatyökykyisiä, esimerkiksi kehitys- tai aistivammaisia.
– Tämä olisi yksinkertainen keino varmistua siitä, että kaikki työhaluiset pääsevät työnsyrjään kiinni. Ei pitäisi aina mitata vain rahalla sitä, mikä on työpanoksen arvo kansantaloudessa.
Hallitus on asettanut tavoitteeksi työllisyyden nostamisen 75 prosenttiin tämän kauden loppuun mennessä. Työmarkkinaosapuolet on kutsuttu yhteen pohtimaan keinoja, joilla tähän voitaisiin päästä. Harakka on toiveikas sen suhteen, että yhteinen sävel löytyy ja tulosta syntyy.
– Minulla on vakaa usko siihen, että kun molemmilla on pitkä lista omia tavoitteita, niin sieltä löytyy muutamia tepsiviä keinoja, joista pienellä myllytyksellä voidaan olla samaa mieltä. Merkit ovat olleet rohkaisevia siinä suhteessa, että kaikilta löytyy ajattelua, että jossakin voidaan antaa periksi.
Käyvätkö hallitukselle lähtökohtaisesti kaikki keinot, jos vain työmarkkinaosapuolet pääsevät sopuun?
– Jos on todennettavia työllisyysvaikutuksia, niin vaikea kuvitella, että hallituksessa vastustettaisiin.
Harakka ei kommentoi, olisiko SDP valmis ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastuksiin.
– Kun on kutsunut järjestöt miettimään asioita, niin on kohteliasta olla kertomatta etukäteen millaisia tuloksia pitäisi saada aikaan. Siellä on iso lista asioita, joita käydään läpi ja varmasti työttömyysturva on yksi näistä.