Islannin harrastusmalli sai nuorisotutkijoilta haukut, ministeri Kosonen lupaa: Suomessa lähtökohtana koululaisten kuuleminen
Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.) painottaa, ettei hallitus ole tuomassa Suomen kouluihin niin sanottua ”Islannin mallia”, vaikka saarivaltion keinovalikoimasta haetaan inspiraatiota.
– Me olemme tekemässä ”Suomen mallia”. Kaiken lähtökohtana on lasten ja nuorten kuuleminen, ministeri sanoo Suomenmaalle.
Kosonen osallistui torstaina keskustan eduskuntaryhmän sivistystilaisuuteen, jossa pohdittiin koulutuksen tasa-arvoa.
Islanti on onnistunut vähentämään tuntuvasti nuorten juomista, tupakointia ja huumeidenkäyttöä viimeisen 20 vuoden aikana organisoimalla nuorille mielekästä vapaa-ajan toimintaa.
Lisäksi keinovalikoimaan on kuulunut esimerkiksi kodin ja koulun yhteistyön lisääminen, naapurustojaan vahtivat vanhempainpartiot ja yhteiset kotiintuloajat.
Maailmalla kehuja kerännyt malli sai kuitenkin vastikään osakseen kritiikkiä Nuorisotutkimusverkoston tutkijoilta. Moitteet kohdistuivat etenkin järjestelmän aikuisvetoisuuteen.
Tutkijat Tomi Kiilakoski ja Mikko Salasuo sekä lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen aistivat raportisssaan mallin taustalla epäluottamusta nuorten keskinäistä ja valvomatonta yhdessäoloa kohtaan.
Kosonen näkee, että harrastusten tuominen kouluihin on erityisen tärkeää niille lapsille, jotka eivät muuten voisi harrastaa.
Ministeri Kososen mukaan islantilaisten keinoja pitää soveltaa Suomen olosuhteisiin sopiviksi.
Hän muistuttaa, että viime kaudella lapsia ja nuoria kuultiin laajasti siitä, mitä he itse haluavat harrastaa.
– Siellähän nousivat esille esimerkiksi valokuvaaminen ja tanssi, Kosonen muistelee.
Kosonen näkee, että harrastusten tuominen kouluihin on erityisen tärkeää niille lapsille, jotka eivät muuten voisi harrastaa.
Samalla uudistus helpottaa vanhempien arkea, kun harrastuksia voidaan liittää koulupäivien yhteyteen.
Ministeri uskoo, että lopulta harrastusmahdollisuuksien järjestäminen vaihtelee paikkakunnittain ja riippuu paikallisista toimijoista.
Kososen mukaan harrastuspaikkojen ei tarvitse rajoittua koulun alueeseen, vaan koululaiset voivat harrastaa joustavasti eri liikuntapaikoissa tai vaikka taideoppilaitosten tiloissa.
– Emme ole halunneet ryhtyä rajaamaan mahdollisuuksia. Tämä lähtee kunnista ja kouluista.
Uudistuksen on määrä astua voimaan vuoden 2021 alusta lähtien. Siihen on varattu valtion kassasta rahaa 14,5 miljoonaa euroa.
Tarkempia tietoja Suomen mallista julkaistaan ministeri Kososen mukaan parin viikon sisällä.