IS selvitteli Touko Aallon moitteita turvapaikkapäätöksistä – moni vaikuttaa olevan vailla pohjaa
Vihreiden puheenjohtaja Touko Aallon maahanmuuttoa ja erityisesti kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden maahanmuuttajien asemaa koskevat lausunnot ovat herättäneet hämmennystä viime kuukausina.
Hän on muun muassa väittänyt epäluotettaviksi niin Maahanmuutoviraston maa-arvioita epäluotettaviksi kuin Suomen oikeusjärjestelmääkin ja katsonut, että kansalaisilla pitää olla oikeus vastustaa virakvaltaa väkivallattomasti.
Ilta-Sanomat kokosikin Aallon ulostulot aiheesta ja pyysi viranomaisia kommentoimaan kansanedustajan näkemyksiä. Jutun perusteella vaikuttaisi, että Aallon kannanottojen taustalla ei olisi kovin syvällistä tietämystä maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan todellisuudesta.
Aalto on muun muassa nostanut esiin valitukset, joita on Suomen osalta tehty YK:n kidutuksen vastaiseen komiteaan (CAT). Hänen mukaansa Suomessa on sattunut 12 tapausta, joissa turvapaikkapäätös on ollut virheellinen läpi käsittelyketjun.
Maahanmuuttovirastosta kuitenkin huomautetaan, että vaikka valituksia on tehty CAT:lle kaikkiaan 15 kappaletta, se on antanut langettavan päätöksen vain neljässä tapauksessa.
– Valituksen tekeminen ei siis vielä tarkoita sitä, että se otettaisiin tutkittavaksi. Väliaikaismääräyksenä täytäntöönpanokiellon määrääminen ei tarkoita myöskään loukkausta, Ulkoministeriön ihmisoikeussopimusyksikön päällikkö Krista Oinonen oikaisee väittetä Ilta-Sanomille.
Aalto on vaatinut kovaan ääneen myös tilapäisen oleskeluluvan säätämistä pakkopalautusten vaihtoehdoksi.
Tilapäinen oleskelulupa tarvitaan hänen mukaansa varsinkin silloin, jos hakijan kohdemaa ei suostu ottamaan palautettavaa vastaan. Aalto on Facebookissa kauhistellut, miten karkotuspäätöksen saaneella ei tällaisessa tilanteessa ole oikeutta oleskella Suomessa, mutta häntä ei myöskään voida palauttaa.
Aallon vaatima mahdollisuus on kuitenkin jo kirjattu nykyiseen lainsäädäntöön. Ketään ei väkisin palauteta maahan, johon häntä ei oteta vastaan.
Poliisihallituksen poliisitarkastaja Mia Poutasen mukaan tällainen tilanne on kuitenkin Suomessa varsin harvinainen.
– Lähtökohtaisesti kaikki maat ottavat vastaan omia kansalaisiaan, hän kertoo.
Vihreiden puheenjohtaja on myös katsonut, että palautuksia ei saisi täytäntöönpanna ennen Korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä. Hän on perustellut tätä sillä, että KHO:ssa muuttuneiden päätösten osuus on kasvanut.
Sekään ei kuitenkaan näyttäisi pitävän paikkansa. Tänä vuonna KHO:lle tulleista valituslupahakemuksista vain kymmenessä prosentissa päätös on kumottu. Viime vuonna vastaava luku oli 12 prosenttia.
Suurin osa kumotuista ratkaisuista on perustunut hakijan muuttuneeseen tilanteeseen, kuten kristinuskoon kääntymiseen tai avioliittoon Suomen kansalaisen kanssa eikä Migrin menettelytapa- tai laintulkintavirheeseen. Vain kuusi ratkaisua kumottiin KHO:ssa viimeksi mainitun vuoksi.
Aalto on myös moittinut epäluotettaviksi turvapaikkapäätösten pohjana olevia, eri maiden turvallisuustilanteiden arvioita. Migrin arviot on kuitenkin laadittu Euroopan ihmisoikesutuomioistuimen ja EU:n oikeuskäytäntöjen perusteella.
Maahanmuuttoviraston oikeus- ja maatietopalveluyksikön johtaja Hanna Helingon mielestä maa-arvioiden kyseenalaistaminen luo turvapaikanhakijoille vääriä odotuksia.